Arkisto avainsanalle ‘kelpolammas’
Kestävän lammastalouden polulla
Julkaistu perjantaina 15. lokakuuta 2021
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Mikä ennen oli köyhän miehen lehmä, voi tänään olla maaseudun luotettava sekatyöläinen, kun se hoidetaan hyvin. Mille aikanaan varattiin pimein ja ahtain lato tai vaja, viettää nyt sisäruokintakauden ilmavissa, ryhmäkasvatuksen mahdollistavissa ja ihmistyötä säästävissä pihatoissa. Mille ennen riitti se, mikä lehmiltä jäi, tarvitsee nyt monipuolisia ja tiheitä, pitkäjänteisesti kasvatettuja nurmia. Yhä edelleen se kuitenkin on vertaansa vailla perinnebiotooppien, hakamaiden ja saarien maisemanhoitajana ja uudelleen arvostusta saaneen villan tuottajana. Aina on myös ymmärretty, että se, eli tämä suomalainen lammas tai paremminkin lammaskatras, on kaunis katsella.
Elinvoimainen maaseutu parantaa kaikkien suomalaisten hyvinvointia. Elinvoimaa ei synny tyhjästä vaan tekemisestä. Tänään tekemiseltä vaaditaan enemmän kuin ennen. Kyllä. Ympäristö, eläinten hyvinvointi ja hoitajan jaksaminen sekä myös vuorovaikutteinen dialogi asiakkaiden kanssa edellyttävät alkutuottajalta jatkuvaa osaamisen parantamista, faktoja ja hyvin kerrottua tarinaa. Oivallisia työkaluja ovat ainakin peili, työtä helpottava dokumentointi ja rohkeus tarvittaessa muuttaa totuttuja käytäntöjä.
Hyvä uutinen on, että tuottajien käsissä on kultakimpale. Suomalaisella lammastaloudella on loistavat lähtökohdat vastata kestävän kotieläintuotannon haasteisiin. Kestävässä tuotannossa toimitaan eläinten hyvinvoinnin ehdoilla ja pyritään joka vaiheessa minimoimaan tuotantoon sisältyvät haitalliset ympäristövaikutukset. Sivuvirrat otetaan talteen ja palautetaan kiertoon, ennemmin tai myöhemmin. Kiertotaloutta on myös se, että laiduntavat lampaat ovat hyviä hyödyntämään viljeltyjä nurmia ja osallistumaan aktiivisesti peltomaiden hiili- ja ravinnekiertoon. Ei niin hyvää, ettei jotakin vielä parempaa. Pelloilla, joutomailla ja maisemanhoitokohteissa lampaat tuottavat monimuotoisuutta niin maanpinnan ylä- kuin alapuoliseen maailmaan.
Kotimaisiin rehuihin ja eläinainekseen perustuva perheviljelmä tuottaa suomalaisille ruokaturvaa. Tämä on hyvä muistaa tilanteessa, jossa pandemia-aika on osoittanut kansainvälisten pitkien tuotantoketjujen haavoittuvuuden. Myös yksittäisellä tilalla on tunnistettava eläinten terveyden ja hyvinvoinnin riskit ja pyrittävä hallitsemaan niitä. Kokonaisvaltainen riskien hallinta edellyttää laadunvarmistusta kriittisissä tuotantovaiheissa, mikä samalla vähentää hukkaan menevää aikaa.
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen vaatii dokumentaatiota ja ansaitsee laatumerkin. Silloin asiakkaat oppivat arvostamaan laatua ja maksamaan siitä. Ja onhan suomalaisen lampaan liha pahuksen herkullista, villa hienoa ja taljat kauniita.
Lue lisää infograafista ”Hyvin hoidettu lammas on maaseudun luotettava sekatyöläinen”.
Lue lisää Kelpolammas-laatumerkistä.