Arkisto aiheelle ‘Yleinen’
Terveydenhuollon kohteita ja mittareita
Julkaistu tiistaina 16. elokuuta 2016
Uuhen tuotantokierto on jaettavissa seitsemään osaprosessiin ja niiden tarvitsemiin tukitoimintoihin. Yhteinen nimittäjä näille on uuhen tuotantovaiheen mukainen ruokinta. Jokaisessa vaiheessa voi hyödyntää ns. hyviä käytäntöjä. Kunkin vaiheen tuotos vaikuttaa siihen, kuinka hyvin seuraava vaihe onnistuu. Terve uuhi on varmin tae terveistä ja hyvin kasvavista karitsoista. Lammasmaailmassa olemme tunnistaneet ja nimenneet uuhen tuotantokierron vaiheet seuraavasti:
1. Valinta ja kunnostus
2. Kiimojen synkronointi
3. Tiineysultraus ja sikiölaskenta
4. Tunnutus
5. Imetyskyvyn ylläpito
6. Pässikaritsoiden vieroitus
7. Uuhikaritsoiden laidunnus ja vieroitus
Olemme määrittäneet jokaiseen vaiheeseen kriittisiä mittareita, jotka kuvaavat tuotannon nykytilaa ja varautumista seuraavaan vaiheeseen. Näiden rinnalla on tuotannon onnistumista kuvaavia määrällisiä mittareita. Kaiken tarkoituksena on suunnata lampolassa käytettävä aika eläinten ja hoitajien hyvinvointia ja tuotannon kannattavuutta edistäviin toimiin. Jos nykytilaa kuvaava mittari näyttää jossakin kohdin punaista, on seuraavassa vaiheessa vielä mahdollista tehdä korjausliikkeitä.
Tällaisten kriittisten pisteiden sekä asiantuntijoiden arvioiden perusteella olemme havainneet, että hyvienkin lampoloiden välillä on suurta hajontaa tuotannon osa-alueilla:
- jopa viidennes uuhista ei saavuta optimaalista kuntoluokkaa kunnostuksen aikana
- valtaosa uuhista olisi mahdollista tiineyttää ensimmäisten viikkojen aikana; tämä on edellytys karitsointien ajoittumiselle varsin suppealle, noin 4 viikon ajanjaksolle
- lampolan ruokintaohjelmassa olisi mahdollista ottaa rehuanalyysien lisäksi huomioon uuhien ikä ja paino, kuntoluokka, sikiömäärä ja rehunjakokäytännöt
- lopputiineiden uuhien optimaalisen kuntoluokan saavuttaminen on haastavaa sekä suomenlampailla että tuontiroduilla; haasteena voivat olla liian alhaiset tai liian korkeat kuntoluokat
- karitsoiden syntymäpaino on hyvä muuttuja kuvaamaan lopputiineen uuhen ruokinnan onnistumista
- kaikkien hyvien tilojen on mahdollista saavuttaa pikkukaritsoiden kuolleisuudessa alhainen, selvästi alle 10 %:n kuolleisuus; alhainen kuolleisuus on tärkeimpiä uuhien ja karitsoiden hyvinvoinnin mittareita
- 6 viikon paino kuvaa tosiasiassa monen ruokinta- ja hoitokäytännön onnistumista ja hyviä kasvatusolosuhteita
- 16 viikon paino kuvaa mm. hyvää laidunnuksen suunnittelua ja loistorjunnan onnistumista
- utarevika on selkeä uuhen karsintaperuste, kunhan utareen kunto on arvioitu oikeaoppisesti ja oikeaan aikaan
Vasta kokonaisuus ratkaisee, milloin hyvistä lampoloista tulee vielä parempia. Lue lisää esitteestämme ”Kokonaisuus ratkaisee – Terveydenhuollon kohteita lampolassa”.
Aseta tavoitteita
Julkaistu tiistaina 9. helmikuuta 2016
Lammasneuvoja Birgit Fag, Hushållningssälskapet, luennoi Lammasmaailman kutsumana Tampereella kahtena päivänä helmikuun alussa. Aiheita olivat uuhen kuntoluokitus ja ruokinta eri vaiheissa tiineyttä; ruokintaryhmiin jakaminen; kuinka pitkälle riittää pelkkä karkearehuruokinta; karitsan ruokinta 1 viikon iästä alkaen; laidunnussuunnitelma; uuhen ruokinta vieroituksessa.
Lopuksi Birgit esitti teesit siitä, miten tuotantotulokset hallitaan:
- Aseta tuotannolle tavoite.
- Päätä, millä käytännöillä aiot saavuttaa tavoitteen.
- Mittaa tulosta.
- Kun saat tuloksia, analysoi niitä; jos et saavuttanut tavoitteita, mikä siihen oli syynä.
- Tee tarvittavat johtopäätökset ja muuta käytäntöjäsi.
Ajattelutapa istuu erinomaisesti myös Lammasmaailman terveydenhuoltopalveluiden tavoitteisiin. Niissä olemme vieneet ajattelua enemmän myös laadunvarmistuksen suuntaan. Näemme, että on järkevää mitata lopputuotteen lisäksi myös niitä kriittisiä, eläimissä tai ympäristössä olevia ominaisuuksia, joilla hyvä tulos saavutetaan. Mittareita kannattaa lisäksi asettaa erikseen jokaiseen tuotantovaiheeseen (osaprosessiin). Meidän näkemyksemme mukaan uuhen tuotantokierto on jaettavissa seitsemään keskeiseen tuotantovaiheeseen. Kun niistä jokainen analysoidaan ja päätetään, miten niissä hyödynnetään hyviä käytäntöjä ja mitä mitattavia tavoitteita asetetaan, on lopputuloksena parhaat mahdolliset lähtötelineet vieroitetuille karitsoille.
Tilaa sähköpostitse (info@lammasmaailma.fi) uunituore ilmainen vihkonen ”Kokonaisuus ratkaisee – terveydenhuollon kohteita lampolassa”.
Lampurin lyhyt muistilista vuoden pimeimpään hetkeen
Julkaistu keskiviikkona 23. joulukuuta 2015
Koska lampaita ja lampureita tarvitaan taas tänä Jouluna ja kaikkina tulevina Jouluina, on lampureiden huolehdittava jaksamisestaan.
1.Tunne tilasi
Kuinka usein törmäät ”odottamattomiin yllätyksiin” tai liikaan kiireeseen? Ovatko lampolan keskeiset työt hallinnassa? Mistä tiedät, että ovat? Mikä on tunnetilasi lampolasta lähtiessäsi?
2.Katso peiliin
Kuka päättää siitä, mitä lampolassasi tapahtuu?
3.Varmista laatua
Uuhen tuotantokierto on jaettavissa seitsemään osaprosessiin ja niiden tarvitsemiin tukitoimintoihin. Jokaisessa vaiheessa voi hyödyntää ns. hyviä käytäntöjä. Kunkin osaprosessin tuotos vaikuttaa siihen, kuinka hyvin seuraava osaprosessi onnistuu. Jos laadunvarmistuksen mittari näyttää jossakin kohdin punaista, on seuraavassa vaiheessa vielä mahdollista tehdä korjausliikkeitä. Keskittyminen oleelliseen edistää niin eläinten kuin hoitajan hyvinvointia.
”Tää laaunvarmistuksen ratekia on tällane!”
Laadunvarmistusta lampolassa
Julkaistu maanantaina 6. heinäkuuta 2015
Lammaslääkäri kävi opiskelemassa elintarviketuotannon laadunvarmistusta. Yksinkertaistettuna konsepti on seuraava: tunne tuotantosi, selvitä elintarviketurvallisuutta uhkaavat riskit; ota käyttöön hyvät hygieniakäytännöt; varmista aika ajoin, että toimit niin kuin olet suunnitellut. Jotkin työvaiheet saattavat lisäksi olla kriittisen tärkeitä lopputuotteen turvallisuuden kannalta. Niitä pitää siksi mitata jatkuvasti; jos mittari osoittaa, etteivät vaatimukset täyty, pitää olla mietittynä korjaava toimenpide.
Konsepti on looginen ja systemaattinen. Vastaavaa lähestymistapaa voisi aivan hyvin soveltaa myös alkutuotannossa; minkälaista karitsaa, kenelle ja miten on ajateltu kasvattaa; mitkä asiat uhkaavat kannattavuutta; toimitaanko hyvien käytäntöjen mukaisesti; seurataanko tuotantoa suunnitellusti. Sisältyykö toimintaan kriittisen tärkeitä, tuotannon kannattavuutta ja eläinten hyvinvointia uhkaavia pullonkauloja ja mitataanko niitä?
Laatuvarmistetun tuotannon etuna on parempi tuote paremmalla kannattavuudella. Laatupoikkeamat ja hajonta teuraseläinten painoissa ja määrässä vähenevät. Kaikki osapuolet voittavat; lampuri, eläimet ja lihan jatkojalostaja.
Lammasmaailmassa ajattelemme, että karitsakasvatuksen laatupisteet ryhmittyvät seitsemän teeman alle:
– teurasruhojen laatu
– pässien astutuskauden aikainen terveys
– uuhien tuotantovaiheen mukainen ruokinta
– tunnutuksen- ja karitsoinninaikaiset lampolaolosuhteet
– pienimpien karitsoiden ravinnonsaanti
– suunnitelmallinen sisäloistorjunta
– akuuttien/tarttuvien tautien ehkäisy
Jokaiseen teemaan liittyy sekä hyviä käytäntöjä että toiminnan onnistumista kuvaavia mittareita. Kun toimitaan niiden mukaan, ei onnistunut tuotanto ole kiinni sattumasta vaan siitä, että keskitytään oikeisiin asioihin. Jos vielä pyritään ruokinnan osalta parhaaseen lopputulokseen, on tuotannosta tunnistettavissa jopa kriittisen tärkeitä kohtia. Ne ovat sellaisia, joiden puutteisiin on heti reagoitava jollakin tavoin. Korjaavilla toimilla on mahdollista ehkäistä eläinten hyvinvointia ja tuotannon kannattavuutta uhkaavia ongelmia.