Arkisto aiheelle ‘Sairaudet ja lääkitseminen’
Nyt on juuri oikea aika varmistaa tuottoja laitumelta
Julkaistu lauantaina 21. tammikuuta 2023
Hyvää uutta loistorjunnan vuotta!
Alkuun hyvät uutiset; monivuotisen seurantamme perusteella karitsoiden ei ole välttämätöntä kärsiä laitumilla likaisista takapuolista ja huonosta olosta. Eikä lampurin harmituksesta eikä putoavista katteista, joita viikoilla pidentyvä kasvatusaika aiheuttaa. Tämän todistavat kymmenet asiakastilamme, jotka kykenevät kasvattamaan karitsoita ilman säännönmukaisia sisäloislääkityksiä, osa jopa kokonaan ilman lääkityksiä. Näille tiloille on tyypillistä hyvä tilannekuva ja oikein suunniteltu laidunnus.
Jokaisella tilalla on mahdollista tehdä sisäloistautien ehkäisemiseksi jotakin. Tärkeintä ovat päättäväisyys, pitkäjänteisyys ja oikea-aikaisuus. Se nyt vaan on tyhmää tehdä vuodesta toiseen samat virheet, jotka olisi pienellä ponnistelulla vältettävissä. Ota käteesi ”Suomalaisen lammastilan sisäloistorjunta” –oppaamme ja käännä esiin viimeisellä aukeamalla oleva kysymystaulukko. Käsi sydämellä, vastaatko yhteenkään kysymykseen ”en”?
Lampolan sisäloistorjunnassa ei kannata tyytyä vähempään kuin siihen, etteivät sisäloiset pääse täysin ”yllättämään” laidunkauden lopulla. Kun otat ohjeiden mukaiset uuhinäytteet ja 1-2 karitsanäytteet, pyrit noudattamaan tutkimusvastausten mukana saamiasi toimenpidesuosituksia ja punnitset karitsoitasi säännöllisesti, saat hyvän käsityksen siitä, mitä laitumilla on menossa. Näin ei ole esim. silloin, jos uuhi- ja karitsanäytteet lähetetään samalla kertaa – marraskuussa! Tällaistakin tapahtuu.
Luonnollisesti kannattaa pyrkiä minimitasoa parempaan ja käyttää siinä apuna Laidunnussuunnitelma-TH:ta. Sisäloistautien vastustaminen todella on järkevää ja mahdollista. Kaksi lampuria kertoo omista kokemuksistaan Lammas & Vuohi –lehden numerossa 4/2021.
Laidunnussuunnitelma-TH edustaa kokonaisvaltaista ja tavoitteellista terveydenhuoltoa ja on osa Lammasterveys 2020 -ohjelmaa. Ohjelma parantaa kaiken muun lisäksi tilan tuottavuutta ja taloudellista tulosta. Tutustu Lammasterveys-2020 ohjelman taloudellisiin laskelmiin.
Nyt on juuri oikea aika alkaa laatia suunnitelmia tulevan laidunkauden loistorjunnasta. Tehdään Suomesta loistorjunnan mallimaa ja jatketaan eteenpäin kestävän lammastalouden polulla!
Lue lisää Laidunnussuunnitelma-TH:sta.
Eläinten terveyden parantaminen lisää kannattavuutta
Julkaistu keskiviikkona 20. tammikuuta 2021
Arvioimme Lammasterveys 2020 -ohjelman nettotuotoksi 100 uuhen tilalla ensimmäisenä vuonna 1300 euroa ja seuraavina vuosina 2400 euroa vuodessa. Toisin sanoen terveydenhuoltoon sijoitettu euro tulee investointien jälkeen takaisin 3,4 kertaisena. Tosiasiassa nettotuotto on selvästi tätäkin suurempi, koska hyödyt on arvioitu varovaisesti eikä laskelmissa ole otettu huomioon mahdollista NEUVO-tukea eikä yli 18 kiloisten karitsoiden laatupalkkiota. Seuraavassa laskelmien perusteet:
Terveydenhuolto on katraan terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä tilan taloudellisen tuloksen parantamiseksi. On tärkeää ymmärtää, että näkyvimmät eläintaudit eivät yleensä ole niitä ongelmia, jotka aiheuttavat suurimpia menetyksiä – lisäkustannuksia tai saamatta jääneitä tuloja. Näkökulma kannattaa asettaa kokonaisuuden hallintaan. Se luo tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiselle kaikkein parhaimmat edellytykset.
Lammasterves 2020 –ohjelman toimenpiteet tähtäävät uuhenvuoden kokonaisuuden hallintaan. Toiminnan laatua varmistetaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta kriittisissä pisteissä. Määriteltyihin tuotantovaiheisiin (osaprosesseihin) kohdistetaan parhaita käytäntöjä ja tarpeellisia tukitoimintoja. Jokaisessa vaiheessa pyritään mahdollisimman hyvään tuotokseen, joka sitten siirtyy seuraavaan vaiheeseen. Kun toimitaan tällä tavalla, päästään tauteja ja huonoa kasvua ehkäisemään ennalta jo siinä vaiheessa, kun toimenpiteillä on paras vaikuttavuus. Myös tuottavuus paranee, kun lampolassa tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan.
Osittaisbudjetointi on nopea ja usein riittävän tarkka menetelmä terveydenhuollon toimenpiteiden hyödyn arviointiin. Laskelmiin otetaan tuloina mukaan toimenpiteiden aiheuttama lisätuotos tai vähentyneet kustannukset. Menoina vähennetään lisäkustannukset ja vähentyneet tuotot. Näin saadaan toimenpiteiden aiheuttama nettotulos – tuotto tai tappio. Katso tarkemmat laskelmat seuraavasta:
Lammasterveys 2020 -ohjelman ekonomiaa_210118
- Lisätuottoa tuovat alentunut karitsakuolleisuus, parantunut kasvu ja paremmat teurasluokitukset.
- Kustannussäästöä tulee kasvatusajan lyhenemisen aiheuttamasta työ- ja rehukustannusten pienenemisestä.
- Kustannuksia syntyy ohjelman mukaisesta valmennuksesta ja työpajoista, Uuhineuvola™ -käynnistä, laidunnussuunnitelmasta ja papananäytteistä sekä Lammasmaailman tarjoamien sähköisten työkalujen ylläpidosta.
- Kustannuksiksi on laskettu myös kuntoluokitusten, punnistusten ja uuhineuvolakäynnin lisätyö lampurille.
Taloudellisten kannusteiden lisäksi tavoitteellinen terveydenhuolto kannattaa siksi, että se vähentää lampurin stressiä ja huolta eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. Se myös tuottaa dokumentoitua tietoa siitä, missä asioissa toimintaa voi edelleen parantaa.
Lue lisää laadunvarmennuksen tunnusluvuista Lammas & Vuohi –lehden numerosta 5/2020 (Terve uuhi, terveet karitsat).
Uuhen utaretulehdus on olosuhdesairaus
Julkaistu maanantaina 28. lokakuuta 2019
Uuhia joudutaan teurastamaan ennenaikaisesti kroonisen utaretulehduksen vuoksi. Poistojen määrää ja syitä kannattaa seurata. Jokainen ennenaikainen poisto kroonisen utaretulehduksen vuoksi on kalliimpi ja tehottomampi ratkaisu kuin ennaltaehkäisy. Akuutin utaretulehduksen lisäksi myös vähäoireinen (subkliininen) utaretulehdus vähentää uuhen maidontuotantoa, heikentää maidon laatua ja hidastaa karitsoiden kasvua, ja voi muuttua krooniseksi. Vähäoireisen utaretulehduksen selvin oire saattaa olla juuri karitsoiden kasvun hidastuminen.
Utaretulehduksista eristetään monenlaisia bakteereita, jotka ovat peräisin eläimistä ja niiden ympäristöstä. Vaikka jo huono hygienia altistaa uuhia utaretulehduksille, tarvitaan yleensä myös eläimen vastustuskyvyn heikkeneminen, jotta mikrobit pääsevät vedinkanavasta tai muualta elimistöstä utarekudokseen ja aiheuttamaan tulehdusta. Utareen vastustuskyky koostuu elimistön immuunijärjestelmän lisäksi mekaanisista puolustusjärjestelmistä kuten terveestä ihosta, vedinten sulkijalihaksista ja vedinkanavaa suojaavasta terveestä limakalvosta.
Suomessa uuhen utaretulehdus on käytännössä aina yhden tai useamman altistavan tekijän aiheuttama olosuhdesairaus. Seuraavassa lyhyesti tärkeimpiä altistavia tekijöitä:
Ruokinta
Uuhen tuotantovaiheen mukainen ruokinta on A ja O myös utareterveyden vaalimisessa. Oikein ruokitulla uuhella utarekudos kehittyy kunnolla ja uuhi tuottaa karitsoille hyvälaatuista maitoa riittävästi. Uuhen kuntoluokka 3-3,5 astutus- ja tiineysajasta aina tunnutuksen loppuun on lahjomaton mittari energia- ja valkuaisruokinnan onnistumisesta. Tasapainoinen ruokinta varmistaa uuhen vastustuskykyä monin tavoin. Vastaavasti jos karitsat jäävät riittämättömän maidontuotannon vuoksi nälkäisiksi, ne alkavat puskea utaretta ja jopa purra vetimiä, mikä altistaa utarevaurioille ja tulehduksille.
Hygienia
Riittävä ja hyvälaatuinen päivittäin lisätty kuivitus on lampolassa paras tae kuiville ja hygieenisille ympäristöolosuhteille. Se helpottaa myös sisäilman kosteuden hallintaa.
Utarekovettumat
Utareet tulee tunnustella vieroituksen aikoihin ja uudelleen silloin, kun uuhia valitaan astutukseen. Utarekudoksen seassa voi silloin olla tunnettavissa eri kokoisia selvärajaisia kovettumia. Ne voivat ajan kuluessa hävitä tai niitä voi muodostua seuraavilla karitsointikerroilla lisää. Melko yhteneväisen käsityksen mukaan kyseessä ovat kroonistuneeseen utaretulehdukseen liittyvät paiseet. Paiseita muodostuu myös vähäoireisen utaretulehduksen seurauksena, jolloin ainoa havaittu oire on voinut olla karitsoiden hidastunut kasvu. Paisemuodostus vähentää toiminnallisen utarekudoksen määrää ja uuhen maidontuotantokykyä. Yksittäisen uuhen paiseet altistavat myös muuta katrasta akuuteille utaretulehduksille, kun karitsat alkavat nälissään vierailla toisten uuhien utareilla. Kovettumat ovat yksi kriteeri eläimen poistolle. Jos kovettumia todetaan usealla uuhella, on tarpeen käydä läpi lampolassa olevat utaretulehduksen riskitekijät ja pyrittävä vähentämään niitä heti seuraavan tuotantokierron yhteydessä.
Vedinvauriot
Terveet vetimet ovat utareen tärkein puolustusmekanismi. Niinpä imettävän uuhen vedinvaurioihin tulee aina suhtautua vakavasti. Vedinvaurioita voivat aiheuttaa myös karitsat itse yrittäessään nyhtää uuhelta enemmän maitoa. Kierre pahenee, kun uuhi rajoittaa kivun vuoksi karitsoiden pääsyä imemään. Maito, joka tämän seurauksena pakkautuu utareeseen, lisää entisestään utaretulehduksen riskiä. Karitsat alkavat nälissään myös vierailla toisten uuhien utareilla ja levittävät samalla taudinaiheuttajia uuhesta toiseen. Vedinvaurioille ovat altteimpia nuoret uuhet, joilla vetimen iho on herkempi kuin vanhemmilla eläimillä. Myös huonolla hetkellä saatu orf-tartunta voi aiheuttaa vetimissä ihovauriota, jotka pääsevät tulehtumaan, ovat kivuliaita ja levittävät tulehdusbakteereita. Myös haitallinen utarerakenne lisää vedinvaurioiden ja utaretulehduksen riskiä. Karitsoiden kannalta edullinen utarerakenne on sellainen, jossa vetimet suuntautuvat hieman eteenpäin ja noin 45 asteen kulmassa sivuille, eikä utare roiku liian matalalla.
Vuonuekoko
Jos uuhi imettää useampaa kuin kahta karitsaa, utaretulehduksen riski periaatteessa kasvaa. Tämän katsotaan johtuvan toisaalta riittämättömästä maidontuotannosta, toisaalta tiheiden imemisyritysten lisäämistä bakteeritartunnoista vedinkanavissa. Ongelmia voi ehkäistä huolellisella tunnutusruokinnalla, jossa on otettu huomioon uuhen kuntoluokka ja sikiömäärä sekä oikein suunnitelluilla karitsakammareilla, joihin karitsat pääsevät viikon iästä alkaen. Riittävä hyvälaatuinen kuivitus pitää karsinat kuivina ja hygieenisinä. Utaretulehduksen riskiä lisäävät myös maitovarkaat eli vieraat karitsat, jotka eivät saa riittävästi maitoa omalta emältään. Tällaisten havaitsemiseksi on uuhien ja karisoiden yhteispeliä seurattava huolella. Imettävien uuhien ryhmäkoon ei tulisi ylittää 25 uuhta ainakaan ensimmäisten 2 viikon aikana. Tilantarve on 2,2 m2/uuhi karitsoineen. Maidontuotannon varmistamiseksi on raikasta juomavettä oltava jatkuvasti tarjolla riittävästi ja helposti.
Uuhen ikä
Utaretulehduksen riski kasvaa uuhen vanhetessa. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että vanhalle uuhelle saattaa alkaa kasautua erilaisia riskitekijöitä kuten vedinvaurioita, utarekovettumia tai huonojalkaisuutta. Tärkeä indikaattori alikuntoisuudelle on alhainen kuntoluokka. Kun uuhet valitaan huolella ennen astutuskauden alkua ja ruokitaan niin, etteivät ne pääse laihtumaan lopputiineydenkään aikana, on iän aiheuttamia riskejä pienennetty jo merkittävästi. Toinen riskiryhmä ovat ensikkouuhet, koska niillä vedinvaurioiden riski on suurimmillaan.
Lisää tietoa utaretulehdusten ehkäisemisestä asiantuntijawebinaaressamme.
Tautien ennaltaehkäisy on merkittävä osa kestävää lammastaloutta
Julkaistu perjantaina 23. kesäkuuta 2017
Lammaslääkäri kävi kansainvälisessä eläinlääkärikongressissa. Siellä keskityttiin lammastaloutta koskettaviin globaaleihin mahdollisuuksiin ja haasteisiin (ISVC2017, Harrogate). Kongressijärjestäjän, Englannin lammaseläinlääkäriyhdistyksen tavoitteena on edistää tautien ehkäisyä ja lampaiden hyvinvointia lisäämällä tieteellisen tutkimuksen ja käytännön kokemusten vuorovaikutusta. Kongressin yleisteemana oli lammastalouden tehokkuuden parantaminen kestävällä tavalla toisaalta kehittyneissä maissa, toisaalta kehitysmaissa. Viime mainituissa voi lammas- ja vuohitalouden merkitys ruokaturvalle ja köyhyyden vähentämiselle olla tulevaisuudessa entistäkin suurempi.
Suomalaisesta näkökulmasta oli hätkähdyttävää ja rohkaisevaa todeta, miten olemme toistaiseksi säästyneet monilta intensiivisen lammastalouden hankalilta ja kalliiksi käyviltä taudeilta. Tällaisia ovat erityisesti tarttuvat sorkkaongelmat ja yhä vaikeammin vastustettavat sisäloistartunnat. Näiden lisäksi monissa maissa joudutaan vastustamaan myös tarttuvia utaretulehduksia, keuhkotulehduksia ja abortin aiheuttajia. Tehokkaita rokotteita ei aina pystytä kehittämään. Tautien vastustaminen ja hoito edellyttävät mm. joukkolääkityksiä, jotka aina lisäävät riskiä lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien ja loisten valikoitumiselle. Antibiootti- ja loislääkeresistenssi puhuttavat maailmalla yhä enemmän ja niiden vastustaminen nähdään selvästi osana eläinten ja ihmisten yhteistä terveyttä (”One health”).
Suomen kaltaisessa maassa ei voi ongelmien ennaltaehkäisemiseksi korostaa liikaa bioturvallisuuden ja karanteenin merkitystä elävien eläinten tuonnissa ja tilojen välisessä eläinkaupassa. Ostettavan eläimen terveyden lisäksi on tunnettava koko myyjätilan eläinten terveystilanne pidemmältä ajalta.
Tarttuvien tautien ehkäisy vaatii yhteistyötä. Tämä kongressimatka toteutettiin Lihasulan säätiön, Tuotantoeläinlääkäriyhdistyksen ja Lammasmaailma Oy:n avulla. Lammaslääkäri esitteli kongressissa tavoitteellisen loistorjuntaohjelmamme ”Three steps to sustainable control of gastrointestinal nematodes in Finland”.