Lammasmaailma

Arkisto aiheelle ‘Yleinen’

Kelpo-paistoksen resepti – sopii jokaiseen lampolaan

Ainekset: Seitsemän tuotannon kriittisiin kohtiin sijoitettua osaprosessia, joihin on istutettu oleellisia mittareita. Mausteeksi välttämättömiä tukitoimintoja.

Välineet: Paistos valmistetaan arvojen mukaisessa uunivuossa, joka synnyttää tärkeimpien makujen rehellisen tasapainon. Uuni asetetaan miedolle lämmölle, joka antaa kokin rauhassa keskittyä oleellisimpiin työvaiheisiin ja varmistaa kaikkein mehukkaimman lopputuloksen.

Valmistus: Lisätään seokseen osaprosessit tarkasti oikeassa järjestyksessä mitään unohtamatta. Maun ratkaisee kokonaisuus. Lammasmaailman asiantuntija on kokin tukena.

Jokaisen osaprosessin yhteydessä joukkoon vatkataan siihen kuuluvat tukitoiminnot. Jos jotakin ei sillä hetkellä löydy, puute merkitään heti muistiin, jotta sitä löytyisi mahdollisesti jo seuraavalla valmistuskierroksella. Kokki lisää joukkoon aina myös omaa erityisosaamistaan sekä vähintään ripauksen rakkautta alaan.

Paistos käytetään uunissa. Sen kypsymistä seurataan säännöllisesti mittareiden avulla. Jos kaikki näyttää hyvältä, paistos otetaan uunista täsmälleen silloin, kun vuosikello hälyttää. Ei ennemmin eikä myöhemmin. Tämän jälkeen lisätään seuraava osaprosessi mittareineen.

Valmista paistosta maistetaan huolella ja ylpeyttä tuntien. Samalla tarkistetaan omat muistiinpanot ja korjataan ja parannetaan reseptiä tarvittavilta osin yhdessä asiantuntijan kanssa.

Lopputuloksena on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen kestävyyttä tavoitteleva lammastuotannon malli.

Hyvää Uutta Vuotta 2022!

Kestävän lammastalouden polulla

Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Mikä ennen oli köyhän miehen lehmä, voi tänään olla maaseudun luotettava sekatyöläinen, kun se hoidetaan hyvin. Mille aikanaan varattiin pimein ja ahtain lato tai vaja, viettää nyt sisäruokintakauden ilmavissa, ryhmäkasvatuksen mahdollistavissa ja ihmistyötä säästävissä pihatoissa. Mille ennen riitti se, mikä lehmiltä jäi, tarvitsee nyt monipuolisia ja tiheitä, pitkäjänteisesti kasvatettuja nurmia. Yhä edelleen se kuitenkin on vertaansa vailla perinnebiotooppien, hakamaiden ja saarien maisemanhoitajana ja uudelleen arvostusta saaneen villan tuottajana. Aina on myös ymmärretty, että se, eli tämä suomalainen lammas tai paremminkin lammaskatras, on kaunis katsella.

Elinvoimainen maaseutu parantaa kaikkien suomalaisten hyvinvointia. Elinvoimaa ei synny tyhjästä vaan tekemisestä. Tänään tekemiseltä vaaditaan enemmän kuin ennen. Kyllä. Ympäristö, eläinten hyvinvointi ja hoitajan jaksaminen sekä myös vuorovaikutteinen dialogi asiakkaiden kanssa edellyttävät alkutuottajalta jatkuvaa osaamisen parantamista, faktoja ja hyvin kerrottua tarinaa. Oivallisia työkaluja ovat ainakin peili, työtä helpottava dokumentointi ja rohkeus tarvittaessa muuttaa totuttuja käytäntöjä.

Hyvä uutinen on, että tuottajien käsissä on kultakimpale. Suomalaisella lammastaloudella on loistavat lähtökohdat vastata kestävän kotieläintuotannon haasteisiin. Kestävässä tuotannossa toimitaan eläinten hyvinvoinnin ehdoilla ja pyritään joka vaiheessa minimoimaan tuotantoon sisältyvät haitalliset ympäristövaikutukset. Sivuvirrat otetaan talteen ja palautetaan kiertoon, ennemmin tai myöhemmin. Kiertotaloutta on myös se, että laiduntavat lampaat ovat hyviä hyödyntämään viljeltyjä nurmia ja osallistumaan aktiivisesti peltomaiden hiili- ja ravinnekiertoon. Ei niin hyvää, ettei jotakin vielä parempaa. Pelloilla, joutomailla ja maisemanhoitokohteissa lampaat tuottavat monimuotoisuutta niin maanpinnan ylä- kuin alapuoliseen maailmaan.

Kotimaisiin rehuihin ja eläinainekseen perustuva perheviljelmä tuottaa suomalaisille ruokaturvaa. Tämä on hyvä muistaa tilanteessa, jossa pandemia-aika on osoittanut kansainvälisten pitkien tuotantoketjujen haavoittuvuuden. Myös yksittäisellä tilalla on tunnistettava eläinten terveyden ja hyvinvoinnin riskit ja pyrittävä hallitsemaan niitä. Kokonaisvaltainen riskien hallinta edellyttää laadunvarmistusta kriittisissä tuotantovaiheissa, mikä samalla vähentää hukkaan menevää aikaa.

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen vaatii dokumentaatiota ja ansaitsee laatumerkin. Silloin asiakkaat oppivat arvostamaan laatua ja maksamaan siitä. Ja onhan suomalaisen lampaan liha pahuksen herkullista, villa hienoa ja taljat kauniita.

Lue lisää infograafista ”Hyvin hoidettu lammas on maaseudun luotettava sekatyöläinen”.

Lue lisää Kelpolammas-laatumerkistä.

Katse tulevaisuuteen – terveys ja laadunvarmennus ovat takuuvarmoja investointeja

Kun tavoitteena on eläinten terveyden ja hyvinvoinnin varmistaminen lampolassa ja laitumella, on työ tehtävä eri tuotantovaiheiden kriittisissä laatupisteissä. Niin kriittisissä laatupisteissä kuin tukitoiminnoissa tulee tavoitella parhaita käytäntöjä. Korjaavia toimia on tehtävä heti, kun huomataan, ettei jokin välitavoite toteudu. Näin toimien uuhenvuosi etenee suunnitellusti ja ennakoiden vaiheesta toiseen. Kun kokonaisuus on hallinnassa, lopputulos ylittää reilusti osiensa summan.

Tässä on Lammasterveys 2020 –ohjelman ydin. Ohjelma sopii jokaiseen lampolaan. Terveydenhuollon kohteita ovat aina lampolan suojaaminen ulkopuolisilta tartunnoilta, sisäloistautien aiheuttamien tappioiden ehkäisy ja uuhen tuotantokiertoon liittyvien uuhien ja karitsoiden sairauksien ja hyvinvointiongelmien ehkäisy. Tautien ehkäisy ennalta on kestävä tapa kasvattaa eläimiä. Myös hoitaja ja lampolan talous voivat paremmin.

Aiomme myöntää Kelpolammas™ -laatumerkkejä tunnustukseksi sellaisille lampoloille, joissa toteutetaan tavoitteellista terveydenhuoltoa dokumentoidusti.

Kelpolampaan kasvatuksessa on tunnusomaista, että

  • tuotantouuhien valinta perustuu terveyteen ja hyviin emo-­ominaisuuksiin, uuhia kuntoluokitetaan ja ryhmitellään rehuntarpeen mukaan, astutusaika on korkeintaan 4 viikkoa, uuhet pääsevät Uuhineuvolaan™, tunnutusajan olosuhteet ja ruokinta vastaavat tarpeita, karitsoinnit valvotaan, emän ja karitsoiden yhteispeliä valvotaan aina 2 viikon ikään asti, tilantarpeesta ja eläinten ryhmittelystä huolehditaan, toimiva juomaveden annostelu ja riittävä hyvälaatuinen kuivitus varmistetaan
  • sisäloistorjunta perustuu viljelysuunnitelmaan integroituun Laidunnussuunnitelmaan-TH, jonka toteutumista seurataan papananäyttein, laiduntavia karitsoita punnitaan säännöllisesti, tavoite 3 viikon välein
  • ostoeläimet tulevat lampolaan oikeaoppisten 4-­6 viikon karanteenikäytäntöjen kautta, siitospässien kunto tarkastetaan 2 kuukautta ennen astutuskautta, vierailijat käyttävät lampolassa tilan tarjoamaa suojavaatetusta

Kelpo tulee sanoista ”kestävän lammastalouden polulla”. Sellainen kiinnostaa myös kuluttajia.

Lue lisää Lammasterveys 2020-ohjelmasta

Lue lisää terveyden edistämisen kannattavuuslaskelmista

 

Eläinten terveyden parantaminen lisää kannattavuutta

Arvioimme Lammasterveys 2020 -ohjelman nettotuotoksi 100 uuhen tilalla ensimmäisenä vuonna 1300 euroa ja seuraavina vuosina 2400 euroa vuodessa. Toisin sanoen terveydenhuoltoon sijoitettu euro tulee investointien jälkeen takaisin 3,4 kertaisena. Tosiasiassa nettotuotto on selvästi tätäkin suurempi, koska hyödyt on arvioitu varovaisesti eikä laskelmissa ole otettu huomioon mahdollista NEUVO-tukea eikä yli 18 kiloisten karitsoiden laatupalkkiota. Seuraavassa laskelmien perusteet:

Terveydenhuolto on katraan terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä tilan taloudellisen tuloksen parantamiseksi. On tärkeää ymmärtää, että näkyvimmät eläintaudit eivät yleensä ole niitä ongelmia, jotka aiheuttavat suurimpia menetyksiä – lisäkustannuksia tai saamatta jääneitä tuloja. Näkökulma kannattaa asettaa kokonaisuuden hallintaan. Se luo tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiselle kaikkein parhaimmat edellytykset.

Lammasterves 2020 –ohjelman toimenpiteet tähtäävät uuhenvuoden kokonaisuuden hallintaan. Toiminnan laatua varmistetaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta kriittisissä pisteissä. Määriteltyihin tuotantovaiheisiin (osaprosesseihin) kohdistetaan parhaita käytäntöjä ja tarpeellisia tukitoimintoja. Jokaisessa vaiheessa pyritään mahdollisimman hyvään tuotokseen, joka sitten siirtyy seuraavaan vaiheeseen. Kun toimitaan tällä tavalla, päästään tauteja ja huonoa kasvua ehkäisemään ennalta jo siinä vaiheessa, kun toimenpiteillä on paras vaikuttavuus. Myös tuottavuus paranee, kun lampolassa tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan.

Osittaisbudjetointi on nopea ja usein riittävän tarkka menetelmä terveydenhuollon toimenpiteiden hyödyn arviointiin. Laskelmiin otetaan tuloina mukaan toimenpiteiden aiheuttama lisätuotos tai vähentyneet kustannukset. Menoina vähennetään lisäkustannukset ja vähentyneet tuotot. Näin saadaan toimenpiteiden aiheuttama nettotulos – tuotto tai tappio. Katso tarkemmat laskelmat seuraavasta:
Lammasterveys 2020 -ohjelman ekonomiaa_210118

  • Lisätuottoa tuovat alentunut karitsakuolleisuus, parantunut kasvu ja paremmat teurasluokitukset.
  • Kustannussäästöä tulee kasvatusajan lyhenemisen aiheuttamasta työ- ja rehukustannusten pienenemisestä.
  • Kustannuksia syntyy ohjelman mukaisesta valmennuksesta ja työpajoista, Uuhineuvola™ -käynnistä, laidunnussuunnitelmasta ja papananäytteistä sekä Lammasmaailman tarjoamien sähköisten työkalujen ylläpidosta.
  • Kustannuksiksi on laskettu myös kuntoluokitusten, punnistusten ja uuhineuvolakäynnin lisätyö lampurille.

Taloudellisten kannusteiden lisäksi tavoitteellinen terveydenhuolto kannattaa siksi, että se vähentää lampurin stressiä ja huolta eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. Se myös tuottaa dokumentoitua tietoa siitä, missä asioissa toimintaa voi edelleen parantaa.

Lue lisää laadunvarmennuksen tunnusluvuista Lammas & Vuohi –lehden numerosta 5/2020 (Terve uuhi, terveet karitsat).