Arkisto kirjoittajalle
Lisää työkaluja varmistaa ruokinnan tarkkuutta
Julkaistu maanantaina 27. kesäkuuta 2016
Jos rehun energiasisältö ja ruokintakäytännöt eivät täytä lopputiineen uuhen tarpeita, se alkaa kuluttaa rasvavarastojaan. Pahimmillaan uuhi sairastuu tiineysmyrkytykseen, jonka ennuste on kehno niin uuhelle kuin karitsoille. Kuitenkin myös uuhen lievemmällä aineenvaihduntahäiriöllä on lyhyt- ja pitkävaikutteisia haitallisia vaikutuksia jälkikasvun tulevaisuuteen; energiavaje johtaa lisääntyneeseen karitsakuolleisuuteen ja karitsoiden heikkoon kasvuun. Nämä ovat seurausta vastasyntyneiden puutteellisista rasvavarastoista, ternimaidon niukkuudesta ja huonosta laadusta sekä utareen kehittymättömyydestä.
Lopputiineen uuhen aliravitsemus näkyy kuntoluokan putoamista nopeammin veren ketoaineiden nousuna, jota on mahdollista mitata seerumista. Ketoaineiden määrälle (betahydroksibutyraatille) on maailmalla asetettu raja-arvoja, joiden ylittyessä tilanteeseen voi ja pitää puuttua uuhen ja karitsoiden terveyden varmistamiseksi.
Lammasmaailma alkaa tänä vuonna seurata suomalaisille lampaille soveltuvia betahydroksibutyraatin raja-arvoja. Tutkimuksen pilottivaiheessa keräämme uuhista näytteitä 4 viikkoa ennen syyskaritsointien alkua. Näytteenotto kohdistetaan korkeatuottoisimpien uuhien ryhmään (5-10 näytettä /tila). Uuhet myös kuntoluokitetaan ja niistä kerätään eräitä muita taustatietoja. Näytteenotto ja pilottiin osallistuminen soveltuisivat hyvin tähän ajankohtaan ajoitettuun terveydenhuoltokäyntiin!
Oikea näytteenotto – paras hyöty loistutkimuksista
Julkaistu lauantaina 18. kesäkuuta 2016
Loistutkimuksia tehdään ryhmäkohtaisesti. Huhtikuussa kohderyhmää ovat uuhet, laidunkaudella eri laitumilla olevat karitsaryhmät. Oikeat näytteenottoajankohdat parantavat ratkaisevasti löydösten käyttökelpoisuutta. Karitsoilla näytteenottoajankohtiin vaikuttavat aiempien vuosien löydökset, laidunkauden aloitusaika, ensilaitumen puhtaus ja muu laidunhygienia, vieroituksen ajoittuminen, sääolosuhteet ja päiväkasvu. Myös näkyvä ripuli on peruste näytteenotolle, mutta lähinnä erotusdiagnoosien ja hoitovaihtoehtojen kannalta. Loistautien torjunnan kannalta ollaan ripuloivien osalta auttamattomasti myöhässä.
Kerrallaan näytteitä on toimitettava vähintään kuudesta sellaisesta yksilöstä, jotka edustavat hyvin koko ryhmää. Jos näytteitä on vähemmän, lievät mutta kuitenkin merkittävät tartunnat eivät tule esiin. Tilanne on samantapainen silloin, jos näytteet on sekoitettu valmiiksi tilalla ennen lähetystä. Tällöin testin validius kärsii ja loismunien havaitsemisraja nousee ratkaisevasti. Lammasmaailman näytteenotto-ohjeet on kirjoitettu siten, että lievätkin tartunnat todetaan mahdollisimman luotettavasti ja että tulosten tulkinta palvelisi lampureita mahdollisimman hyvin. Loismunien erottelu tehdään niiden taudinaiheutuskyvyn perusteella.
Näytteiden lähetyspäiviä ovat maanantai-keskiviikko. Näin toimien näytteet ehtivät perille ennen viikonloppua, kun ne on lähetetty 1-postin kirjeenä. Näytteiden laatu pysyy hyvänä, kun ne on jäähdytetty ennen lähetystä.
Tiedätkö, missä karitsasi viettävät tulevan kesän
Julkaistu sunnuntaina 8. toukokuuta 2016
Juuri nyt näyttää siltä, että toukokuun ”helteet” käynnistävät laidunten kasvun ennätysnopeasti. Tämän kesän laidunnussuunnitelman tarkentamiseen ei enää ole paljon aikaa. Loistorjunnan näkökulmasta kauden avauksen pitäisi kuitenkin olla joka kevät samanlainen:
– karitsoiden ensimmäinen laidun/laitumet on puhdas, vuoden laiduntamatta ollut laidun ja karitsat laiduntavat sellaisella ensimmäiset neljä viikkoa
– uuhien tartuntataso on tutkittu keväällä ennen laidunkauden alkua papananäyttein; loislääkitys laidunten suojelemiseksi on tarpeen, jos uuhien joukossa on runsaasti loismunien erittäjiä
Laidunnussuunnitelman on kuitenkin katettava koko kesä ja oltava ainakin joiltakin osin monivuotinen. Jos suunnitelma perustuu vain eläinmäärän laskennalliseen maksimointiin, tuotannon häiriöherkkyys lisääntyy ei-toivottujen sääolosuhteiden yhteydessä. Lisäksi kasvaa riippuvuus loislääkkeistä. Jos taas tavoitellaan koko kesän jatkuvaa hyvää laidunhygieniaa ja karitsoiden vakaata kasvua, kannattaa selvittää itselle: kuinka paljon viljeltyjä laitumia, lisälaitumia ja luonnonlaitumia on kaikkiaan käytettävissä; mitkä eläinryhmät on tarkoitus siirtää millekin lohkolle eri viikoilla; miten laidunten kuntoa seurataan; millä tavoin puhdas ensilaidun kiertää vuodesta toiseen osana kokonaisuutta?
Laidunnussuunnitelmaa varten tarvitaan tietoa: laidunkartat ja viljelysuunnitelmat, eläinmäärät nyt ja tulevina vuosina, karitsointiajankohdat, uuhi- ja pässikaritsoiden vieroitusiät, laidunkauden suunniteltu aloitus- ja päättymisajankohta. Tietojen avulla on mahdollista laatia tiekartta, joka tarkentuu laidunkauden kuluessa sääolosuhteiden, laidunten kunnon, karitsoiden kasvun ja loislöydösten perusteella.
Aloita vaikka hankkimalla kirjakaupasta projektikalenteri.
Karitsointi – apua !
Julkaistu lauantaina 19. maaliskuuta 2016
Milloin puuttua synnytykseen, miten ehkäistä ongelmia ?
Uuhen kantoaika vaihtelee yllättävän paljon. Normaalivaihtelu on 145-155 vuorokautta, mutta lienee tilakohtaisesti pienempi. Karitsointien valvoja hyötyy huomattavasti, jos hänellä on edes tieto siitä, milloin uuhi on tullut kantavaksi. Tässä auttaa, jos astutusaikana värjää pässin rinnan eri väreillä esim. eri viikkoina. Arvokasta lisätietoa saa sellaisella tiineysultrauksella, jossa lasketaan sikiömäärät ja arvioidaan tiineyden vaihe. Tutkimuksesta saatava tieto auttaa varautumaan niin oikeaan karitsointihetkeen kuin karitsoinnin kestoon, sekä mahdollisiin adoptioihin.
Lopputiineiden uuhien ensiluokkaisista olosuhteista ja rauhallisesta käsittelystä ei kannata tinkiä. Nopeat olosuhde- ja ruokinnanmuutokset sekä muu stressi voivat laukaista herkässä tuotantovaiheessa olevilla eläimillä akuuttia sairastuvuutta (hypokalsemia, listeria, tiineysmyrkytys). Ylipaino lisää emätinluiskahdusten ja synnytysvaikeuksien riskiä, alikunto heikentää karitsoiden elinvoimaisuutta. Kostea, epähygieeninen ja vetoisa ympäristö altistavat uuhia kohtu- ja utaretulehdukselle, karitsoita napa- ja niveltulehduksille, ripulille ja kylmettymiselle.
Ylivoimaisesti suurin osa karisoinneista sujuu ongelmitta, eikä varsinaista synnytysapua tarvita. Hyvin etenevään synnytykseen ei huolellisenkaan valvojan edes pidä puuttua. Avautumisvaihe kestää kaikkineen 1-2 vuorokautta; ulkosynnyttimet turpoavat, lantionsiteet löystyvät, utare turpoaa. Kohdunkaulan varsinainen avautuminen vie 1-8 tuntia, ensikoilla pidempään kuin vanhoilla uuhilla. Tänä aikana uuhi on levoton, potkii jaloillaan, pyrkii eristäytymään, nousee ja paneutuu makuulle toistuvasti, näyttää yrittävän virtsata tiheästi. Kun työntövaihe alkaa, poltot ovat selvät ja karitsan pitäisi syntyä viimeistään tunnin sisällä. Jos poltot jatkuvat edelleen hyvinä, seuraavat karitsat syntyvät tyypillisesti 15-30 minuutin välein. Sikiökalvot seuraavat karitsaa pienellä viiveellä. Viimeisen karitsan jälkeen voi jälkeisten tulo kestää useita tunteja.
”Sikiö tekee synnytyksen”. Ensimmäisenä tulossa olevan sikiön liikkeet ja oikea asento tuottavat niitä polttoja, jotka lopullisesti avaavat kohdunkaulan ja työntävät sikiön ulos kohdusta. Ongelmat uhkaavat, jos ylisuuren sikiön pää ei mahdu avautumassa olevaan kohdunkaulaan tai sikiö on takaperin. Myös kuollut sikiö on hyvin tavallinen syy siihen, ettei synnytys kunnolla käynnisty. Muita syitä puutteelliselle avautumiselle ovat emättimen esiinluiskahdus lopputiineyden aikana ja lievä tai vakava karitsointihalvaus (hypokalsemia).
Tarkkaile uuhia huolellisesti. Puutu asioihin ja tarkista synnytystiet, jos
- avautumisvaihe kestää yli kahdeksan tuntia
- voimakkaat poltot eivät puolessa tunnissa johda karitsan syntymään
- vesipussi on näkyvissä yli tunnin eikä emällä ole selviä polttoja
- emä vaikuttaa tuskaiselta tai uupuneelta, peräsuolesta vuotaa verta tai näkyvillä olevan karitsan kieli on turvonnut
- kyseessä on ilmeinen virheasento, näkyvissä esim. häntä tai ylimääräisiä jalkoja
- jälkeiset eivät ole tulleet 12 tuntiin.
Jos päädyt antamaan synnytysapua, noudata hyvää hygieniaa ja käytä liukastetta säästelemättä. Pidä kokeneen lampurin ja eläinlääkärin puhelinnumerot lähellä.