Arkisto aiheelle ‘Tuotantovaiheen mukainen ruokinta’
Lisää työkaluja varmistaa ruokinnan tarkkuutta
Julkaistu maanantaina 27. kesäkuuta 2016
Jos rehun energiasisältö ja ruokintakäytännöt eivät täytä lopputiineen uuhen tarpeita, se alkaa kuluttaa rasvavarastojaan. Pahimmillaan uuhi sairastuu tiineysmyrkytykseen, jonka ennuste on kehno niin uuhelle kuin karitsoille. Kuitenkin myös uuhen lievemmällä aineenvaihduntahäiriöllä on lyhyt- ja pitkävaikutteisia haitallisia vaikutuksia jälkikasvun tulevaisuuteen; energiavaje johtaa lisääntyneeseen karitsakuolleisuuteen ja karitsoiden heikkoon kasvuun. Nämä ovat seurausta vastasyntyneiden puutteellisista rasvavarastoista, ternimaidon niukkuudesta ja huonosta laadusta sekä utareen kehittymättömyydestä.
Lopputiineen uuhen aliravitsemus näkyy kuntoluokan putoamista nopeammin veren ketoaineiden nousuna, jota on mahdollista mitata seerumista. Ketoaineiden määrälle (betahydroksibutyraatille) on maailmalla asetettu raja-arvoja, joiden ylittyessä tilanteeseen voi ja pitää puuttua uuhen ja karitsoiden terveyden varmistamiseksi.
Lammasmaailma alkaa tänä vuonna seurata suomalaisille lampaille soveltuvia betahydroksibutyraatin raja-arvoja. Tutkimuksen pilottivaiheessa keräämme uuhista näytteitä 4 viikkoa ennen syyskaritsointien alkua. Näytteenotto kohdistetaan korkeatuottoisimpien uuhien ryhmään (5-10 näytettä /tila). Uuhet myös kuntoluokitetaan ja niistä kerätään eräitä muita taustatietoja. Näytteenotto ja pilottiin osallistuminen soveltuisivat hyvin tähän ajankohtaan ajoitettuun terveydenhuoltokäyntiin!
Ruokinnan suunnittelussa voittaa aina
Julkaistu torstaina 21. tammikuuta 2016
Lammastilan tuotannon tehokkuus riippuu eläinten ruokinnasta, perinnöllisestä tasosta, lisääntymiskyvystä ja terveydestä. Ruokinta yksinään on näistä keskeisin, koska se vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti myös kolmeen muuhun; sairaus voi olla ruokintaperäinen (esim. tiineysmyrkytys); perinnöllinen edistyminen ei tule esiin, ellei ruokinta mahdollista sitä; tiinehtyminen, sikiöiden kasvu ja emän maidontuotantokyky riippuvat ruokinnan onnistumisesta; hyvä ravitsemus parantaa eläinten vastustuskykyä.
Ruokinnan onnistumisen voi kiteyttää kolmeen mittariin; uuhien kuntoluokkaan, karitsoiden syntymäpainoon ja karitsoiden päiväkasvuun. 1. Uuhien kuntoluokan pitäisi pysyä suurimman osan tuotantokierrosta välillä 3 – 3,5. Vaihteluvälistä poikkeamisen on johdettava korjaaviin toimenpiteisiin. 2. Tunnutuksen epäonnistuminen näkyy alhaisina syntymäpainoina ja altistaa karitsakuolleisuudelle. 3. Karitsoiden kasvun on oltava tasaista niin lampolassa kuin laitumella. Kasvu ei saa kärsiä uuhen huonosta maidontuotannosta tai hyvälaatuisen karkearehun puutteesta.
Useimmilla tiloilla eletään parhaillaan tunnutusvaihetta. Tunnutus voi onnistua vain, kun uuhien riittävästä rehustuksesta huolehditaan ja kuntoa seurataan säännöllisesti. Noin 60 % sikiöiden kasvusta tapahtuu tiineyden viimeisen kuukauden aikana. Myös utarekudos kehittyy voimakkaasti ja valmistautuu maidontuotantoon. Samalla kuitenkin kohtu valtaa vatsaontelossa tilaa pötsiltä ja uuhen kuiva-aineen syöntikyky vähenee merkittävästi. On selvää, että korkeatuotteisten uuhien riittävä energia- ja valkuaistarve saavutetaan vain parhaalla säilörehulla, jota on monisikiötiineyksissä vielä täydennettävä korkealaatuisilla täydennysrehuilla.
Uuhet on jaettava mahdollisuuksien mukaan ruokintaryhmiin. Tarkka lampuri perustaa ruokintaohjelman rehuanalyyseihin, uuhien ikään ja painoon, kuntoluokkiin, sikiömääriin ja rehunjakokäytäntöihin.
Aloita kuntoluokitus nyt
Julkaistu tiistaina 18. elokuuta 2015
Tuotantovaiheen mukainen ruokinta on varmin tae uuhen pitkään ja terveeseen tuotantoikään ja hyvään karitsatuotokseen. Mitään tuotantovaiheista ei voi yksinään nostaa jalustalle. Mitään niistä ei kuitenkaan ole varaa laiminlyödä, jos tavoitteena on laadukas ja kannattava lopputulos. Yhdestä asiasta seuraa toinen, toisesta kolmas jne.. Lammasmaailmassa näemme, että näitä keskeisiä tuotantokierron vaiheita on seitsemän.
Useimpien uuhien tuotantokierto alkaa tällä hetkellä lähestyä kunnostusta. Kunnostuksen lopputuloksena on uuhi, jolla on perusedellytykset kasvattaa tasakokoinen karitsue. Käytännössä tämä tarkoittaa hyvän kuntoluokan omaavaa terveutareista ja –jalkaista, hyvin karitsansa hoitavaa uuhta. Valintaa ja karsintaa joudutaan aina tekemään. Jokainen voi asettaa itselleen tavoitteen, kuinka suuri osa ryhmästä täyttää vaatimukset.
Kädentaito, jolle tulee käyttöä pitkin uuhen tuotantokierron, on kuntoluokitus. Kun sitä tekee säännöllisesti, muodostuu uuhien ruokinnan onnistumisesta kattava ja ajantasainen kuva. Menetelmä soveltuu niin uuhiryhmän kuin yksittäisten uuhien ravitsemustilan seuraamiseen. Kunnostusvaiheeseen on varattava ainakin 6-8 viikkoa, koska uuhen kuntoluokan muuttaminen jo puolella yksiköllä (asteikolla 1-5) vie noin neljä viikkoa. Ennen astutuksen alkua pitää laihat uuhet kunnostaa ja lihavat laihduttaa. Tällä ehkäistään huonoa kiimaan tuloa ja huonoa karitsatuotosta. Jonkin verran kuntoluokkia on mahdollista parantaa vielä tiineyden ensimmäisen kuukauden jälkeen seuraavina viikkoina. Nopeat ruokinnan muutokset astutuksen ja alkutiineyden aikoihin lisäävät huomattavasti katastrofien, ylisuurien karitsueiden tai sikiöiden varhaiskuolemien, riskiä.
Ruotsalainen Gård & Djurhälsan (ent. Svenska Djurhälsovården) on tuottanut havainnollisen DVD-levyn kuntoluokituksesta. Lammasmaailma lainaa DVD:tä lammasyhdistysten tilaisuuksiin toimitusmaksuja vastaan. Selostus on ruotsinkielinen, mutta mukana seuraa Lammasmaailman tuottama suomennos. Tilaukset verkkokaupan kautta.