Katse tulevaisuuteen – terveys ja laadunvarmennus ovat takuuvarmoja investointeja
Julkaistu perjantaina 16. huhtikuuta 2021
Kun tavoitteena on eläinten terveyden ja hyvinvoinnin varmistaminen lampolassa ja laitumella, on työ tehtävä eri tuotantovaiheiden kriittisissä laatupisteissä. Niin kriittisissä laatupisteissä kuin tukitoiminnoissa tulee tavoitella parhaita käytäntöjä. Korjaavia toimia on tehtävä heti, kun huomataan, ettei jokin välitavoite toteudu. Näin toimien uuhenvuosi etenee suunnitellusti ja ennakoiden vaiheesta toiseen. Kun kokonaisuus on hallinnassa, lopputulos ylittää reilusti osiensa summan.
Tässä on Lammasterveys 2020 –ohjelman ydin. Ohjelma sopii jokaiseen lampolaan. Terveydenhuollon kohteita ovat aina lampolan suojaaminen ulkopuolisilta tartunnoilta, sisäloistautien aiheuttamien tappioiden ehkäisy ja uuhen tuotantokiertoon liittyvien uuhien ja karitsoiden sairauksien ja hyvinvointiongelmien ehkäisy. Tautien ehkäisy ennalta on kestävä tapa kasvattaa eläimiä. Myös hoitaja ja lampolan talous voivat paremmin.
Aiomme myöntää Kelpolammas™ -laatumerkkejä tunnustukseksi sellaisille lampoloille, joissa toteutetaan tavoitteellista terveydenhuoltoa dokumentoidusti.
Kelpolampaan kasvatuksessa on tunnusomaista, että
- tuotantouuhien valinta perustuu terveyteen ja hyviin emo-ominaisuuksiin, uuhia kuntoluokitetaan ja ryhmitellään rehuntarpeen mukaan, astutusaika on korkeintaan 4 viikkoa, uuhet pääsevät Uuhineuvolaan™, tunnutusajan olosuhteet ja ruokinta vastaavat tarpeita, karitsoinnit valvotaan, emän ja karitsoiden yhteispeliä valvotaan aina 2 viikon ikään asti, tilantarpeesta ja eläinten ryhmittelystä huolehditaan, toimiva juomaveden annostelu ja riittävä hyvälaatuinen kuivitus varmistetaan
- sisäloistorjunta perustuu viljelysuunnitelmaan integroituun Laidunnussuunnitelmaan-TH, jonka toteutumista seurataan papananäyttein, laiduntavia karitsoita punnitaan säännöllisesti, tavoite 3 viikon välein
- ostoeläimet tulevat lampolaan oikeaoppisten 4-6 viikon karanteenikäytäntöjen kautta, siitospässien kunto tarkastetaan 2 kuukautta ennen astutuskautta, vierailijat käyttävät lampolassa tilan tarjoamaa suojavaatetusta
Kelpo tulee sanoista ”kestävän lammastalouden polulla”. Sellainen kiinnostaa myös kuluttajia.
Lue lisää Lammasterveys 2020-ohjelmasta
Lue lisää terveyden edistämisen kannattavuuslaskelmista
Eläinten terveyden parantaminen lisää kannattavuutta
Julkaistu keskiviikkona 20. tammikuuta 2021
Arvioimme Lammasterveys 2020 -ohjelman nettotuotoksi 100 uuhen tilalla ensimmäisenä vuonna 1300 euroa ja seuraavina vuosina 2400 euroa vuodessa. Toisin sanoen terveydenhuoltoon sijoitettu euro tulee investointien jälkeen takaisin 3,4 kertaisena. Tosiasiassa nettotuotto on selvästi tätäkin suurempi, koska hyödyt on arvioitu varovaisesti eikä laskelmissa ole otettu huomioon mahdollista NEUVO-tukea eikä yli 18 kiloisten karitsoiden laatupalkkiota. Seuraavassa laskelmien perusteet:
Terveydenhuolto on katraan terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä tilan taloudellisen tuloksen parantamiseksi. On tärkeää ymmärtää, että näkyvimmät eläintaudit eivät yleensä ole niitä ongelmia, jotka aiheuttavat suurimpia menetyksiä – lisäkustannuksia tai saamatta jääneitä tuloja. Näkökulma kannattaa asettaa kokonaisuuden hallintaan. Se luo tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiselle kaikkein parhaimmat edellytykset.
Lammasterves 2020 –ohjelman toimenpiteet tähtäävät uuhenvuoden kokonaisuuden hallintaan. Toiminnan laatua varmistetaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta kriittisissä pisteissä. Määriteltyihin tuotantovaiheisiin (osaprosesseihin) kohdistetaan parhaita käytäntöjä ja tarpeellisia tukitoimintoja. Jokaisessa vaiheessa pyritään mahdollisimman hyvään tuotokseen, joka sitten siirtyy seuraavaan vaiheeseen. Kun toimitaan tällä tavalla, päästään tauteja ja huonoa kasvua ehkäisemään ennalta jo siinä vaiheessa, kun toimenpiteillä on paras vaikuttavuus. Myös tuottavuus paranee, kun lampolassa tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan.
Osittaisbudjetointi on nopea ja usein riittävän tarkka menetelmä terveydenhuollon toimenpiteiden hyödyn arviointiin. Laskelmiin otetaan tuloina mukaan toimenpiteiden aiheuttama lisätuotos tai vähentyneet kustannukset. Menoina vähennetään lisäkustannukset ja vähentyneet tuotot. Näin saadaan toimenpiteiden aiheuttama nettotulos – tuotto tai tappio. Katso tarkemmat laskelmat seuraavasta:
Lammasterveys 2020 -ohjelman ekonomiaa_210118
- Lisätuottoa tuovat alentunut karitsakuolleisuus, parantunut kasvu ja paremmat teurasluokitukset.
- Kustannussäästöä tulee kasvatusajan lyhenemisen aiheuttamasta työ- ja rehukustannusten pienenemisestä.
- Kustannuksia syntyy ohjelman mukaisesta valmennuksesta ja työpajoista, Uuhineuvola™ -käynnistä, laidunnussuunnitelmasta ja papananäytteistä sekä Lammasmaailman tarjoamien sähköisten työkalujen ylläpidosta.
- Kustannuksiksi on laskettu myös kuntoluokitusten, punnistusten ja uuhineuvolakäynnin lisätyö lampurille.
Taloudellisten kannusteiden lisäksi tavoitteellinen terveydenhuolto kannattaa siksi, että se vähentää lampurin stressiä ja huolta eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. Se myös tuottaa dokumentoitua tietoa siitä, missä asioissa toimintaa voi edelleen parantaa.
Lue lisää laadunvarmennuksen tunnusluvuista Lammas & Vuohi –lehden numerosta 5/2020 (Terve uuhi, terveet karitsat).
Kannattaisiko varautua
Julkaistu tiistaina 8. syyskuuta 2020
Otsikon voi ymmärtää joko varustautumiseksi jonkin varalta tai vaihtoehtoisesti latautumiseksi energialla. Molemmat ovat oikeita tulkintoja, sillä alkavana syksynä lampuri voi hyöyä molemmista. Mutta on vielä kolmaskin tulkinta, josta tuonnempana.
Kotimainen maatalous, alkutuotanto ja huoltovarmuus saivat koronakeväänä aivan uutta näkyvyyttä. Yhtäkkiä käsitteiden merkitys valkeni niillekin, joiden mielestä tutut ja turvalliset kotimaiset elintarvikkeet ovat itsestäänselvyys. Ne vain ilmestyvät kauppojen hyllyille jostakin. Ei ollut ymmärretty, minkälaisista oikea-aikaisista toimenpiteistä ja monen ihmisen työpanoksesta toimiva elintarvikeketju Suomessa rakentuu. Vaikka uhkakuvat eivät onneksi toteutuneet, aiheuttaa epävarmuus pandemian kestosta ja talouden kantokyvystä edelleen stressiä meille kaikille.
Muuttuneessa tilanteessa on myös mahdollisuus. Samalla, kun kotimainen elintarviketuotanto ymmärretään yhä laajemmin osaksi huoltovarmuutta, pitää huolehtia tuotteiden muustakin lisäarvosta kuluttajan silmissä. Vallitseva megatrendi on suuntaus kohti kestävää maataloutta. Suomalaiselle lammastaloudella tämä antaa erinomaiset mahdollisuudet parantaa kannattavuutta, kunhan toimitaan viisaasti. Kestäviä tuotantotapoja pitää hyödyntää entistä kattavammin ja kertoa se kuluttajille eli vahvistaa kestävyysbrändiä. Lisäksi tuotteet on tuotava kuluttajien ulottuville kiinnostavassa muodossa. Ja kilpailukykyiseen hintaan.
Nyt tullaan siihen kolmanteen tulkintaan; hyvään laatuun varautumiseen. Laatu ei synny itsestään muuta kuin vahingossa. Vahvakaan brändi ei kauaa kestä laatupoikkeamia. Laatu edellyttää ennakointia ja laadun varmistusta niissä tuotantovaiheissa, jotka ovat kaikkein kriittisimpiä. Prosessien onnistumista pitää varmistaa ennakkoon – ja mitata. Hyvät tuotantotavat vähentävät poikkeamia myöhemmissä vaiheissa ja lopulta aina säästävät aikaa, vaivaa ja rahaa. Yhdenmukainen laatu tarjoaa mahdollisuuden lisätä tuottavuutta yksittäisen tilan lisäksi koko lammasketjussa.
Lue lisää eläinten terveyttä ja hyvinvointia varmistavasta terveydenhuolto-/laadunvarmistusohjelmastamme (Lammasterveys 2020).
Lammas on laitumella töissä
Julkaistu tiistaina 26. toukokuuta 2020
Lammas ei voi laiduntaa etänä, ja hyvä niin. Laiduntamistyö kun on sille paljon muutakin kuin vain sadon korjaamista suoraan pötsiin. Kun lammas pääsee laitumella nauttimaan lajinmukaisesta elämästä, se pitää samalla maisemat avoimina ja kauniina. Perinnebiotooppien ja maisemanhoitokohteiden samoin kuin runsaskasvuisten luomupeltojen laiduntajana lammas hoitaa ympäristöä ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Me kaikki hyödymme näistä ekologiapalveluista.
Lampurin osa ja osaaminen ovat silti keskeisiä, jotta työ olisi tuottavaa ja tekijä pysyisi terveenä. Pitkäjänteisyys on valttia. Viljelykierrossa on otettava huomioon laidunhygienia ja sisäloisten torjunta, laidunnuksen suunnittelussa laidunten tuotto sekä säätilojen vaihtelu. Riittävä laidunala, maan hyvä kasvukunto, mahdollisuus laidunten lohkomiseen ja rehunteon oikea ajoittuminen luovat perustan onnistuneelle tuotantovaiheen mukaiselle ruokinnalle – laitumella ja sisäruokinnassa.
Vaikka hyvä ennakkosuunnittelu on välttämätöntä, pitää työntekijän tuloksia ja työkuntoa myös seurata. Mittarit pitää asettaa niin, että muutokset huomataan ajoissa eikä pahoja ongelmia ehdi kehittyä. Vain nuoret oriit päästetään keväällä laitumelle kirmailemaan ja haetaan vasta syksyllä pois. Toinen vertaus: Vaikka mehiläisyhdyskunnassa jokaisen tehtävä on tarkkaan määrätty, jää hoitajan velvollisuudeksi säiden ennakointi ja oikea-aikainen reagointi ravinnon- ja tilantarpeen muutoksiin. Muuten eläimet voivat huonosti ja käteen jää palkan sijaan ainoastaan kuitti.
Lammas on laitumella siis töissä ja sen terveys ja hyvinvointi edellyttävät säännöllistä seurantaa. Kelpomittareita ovat mm. sääennuste, laiduntikku, vaaka ja papananäytteet. Ja tietysti koulutetut silmät ja korvat. Ja tämä kaikki rehunteon, aitaamisen, vedenajon ja eläinten siirtelyn ohessa.
Antoisaa ja onnistunutta laidunkautta lampaankasvatuksen moniosaajille!