Arkisto kirjoittajalle
Nyt on juuri oikea aika varmistaa tuottoja laitumelta
Julkaistu lauantaina 21. tammikuuta 2023
Hyvää uutta loistorjunnan vuotta!
Alkuun hyvät uutiset; monivuotisen seurantamme perusteella karitsoiden ei ole välttämätöntä kärsiä laitumilla likaisista takapuolista ja huonosta olosta. Eikä lampurin harmituksesta eikä putoavista katteista, joita viikoilla pidentyvä kasvatusaika aiheuttaa. Tämän todistavat kymmenet asiakastilamme, jotka kykenevät kasvattamaan karitsoita ilman säännönmukaisia sisäloislääkityksiä, osa jopa kokonaan ilman lääkityksiä. Näille tiloille on tyypillistä hyvä tilannekuva ja oikein suunniteltu laidunnus.
Jokaisella tilalla on mahdollista tehdä sisäloistautien ehkäisemiseksi jotakin. Tärkeintä ovat päättäväisyys, pitkäjänteisyys ja oikea-aikaisuus. Se nyt vaan on tyhmää tehdä vuodesta toiseen samat virheet, jotka olisi pienellä ponnistelulla vältettävissä. Ota käteesi ”Suomalaisen lammastilan sisäloistorjunta” –oppaamme ja käännä esiin viimeisellä aukeamalla oleva kysymystaulukko. Käsi sydämellä, vastaatko yhteenkään kysymykseen ”en”?
Lampolan sisäloistorjunnassa ei kannata tyytyä vähempään kuin siihen, etteivät sisäloiset pääse täysin ”yllättämään” laidunkauden lopulla. Kun otat ohjeiden mukaiset uuhinäytteet ja 1-2 karitsanäytteet, pyrit noudattamaan tutkimusvastausten mukana saamiasi toimenpidesuosituksia ja punnitset karitsoitasi säännöllisesti, saat hyvän käsityksen siitä, mitä laitumilla on menossa. Näin ei ole esim. silloin, jos uuhi- ja karitsanäytteet lähetetään samalla kertaa – marraskuussa! Tällaistakin tapahtuu.
Luonnollisesti kannattaa pyrkiä minimitasoa parempaan ja käyttää siinä apuna Laidunnussuunnitelma-TH:ta. Sisäloistautien vastustaminen todella on järkevää ja mahdollista. Kaksi lampuria kertoo omista kokemuksistaan Lammas & Vuohi –lehden numerossa 4/2021.
Laidunnussuunnitelma-TH edustaa kokonaisvaltaista ja tavoitteellista terveydenhuoltoa ja on osa Lammasterveys 2020 -ohjelmaa. Ohjelma parantaa kaiken muun lisäksi tilan tuottavuutta ja taloudellista tulosta. Tutustu Lammasterveys-2020 ohjelman taloudellisiin laskelmiin.
Nyt on juuri oikea aika alkaa laatia suunnitelmia tulevan laidunkauden loistorjunnasta. Tehdään Suomesta loistorjunnan mallimaa ja jatketaan eteenpäin kestävän lammastalouden polulla!
Lue lisää Laidunnussuunnitelma-TH:sta.
Lampaiden terveydenhuollon perusteet
Julkaistu perjantaina 30. joulukuuta 2022
Eläintaudit ja puutteet eläinten hoidossa heikentävät kotieläintalouden tuottavuutta ja kannattavuutta sekä vaarantavat eläinten hyvinvoinnin. On tyypillistä, että suurimpia tappioita aiheuttavat krooniset ja subkliiniset taudit. Useiden lähteiden perusteella lammastilojen merkittävimpiä terveysongelmia ovat sisäloistaudit, karitsoiden tarttuvat taudit kuten orf ja kokkidioosi, perinataali karitsakuolleisuus sekä uuhien mastiitti, listerioosi ja kalkki- ja energia-aineenvaihdunnan häiriöt. Piilevät sairausongelmat saattavat ilmetä vain hidastuneena kasvuna, heikentyneenä tiinehtyvyytenä ja sikiöiden varhaiskuolemina.
Tavoitteenamme on koko ajan ollut laatia laadunvarmistusohjelma, jolla ehkäistäisiin eläintauteja ja parannettaisiin hoitokäytäntöjä vaikuttamalla ongelmien juurisyihin. Samalla tavoitteena on ollut parantaa lammastilojen tuottavuutta tautien aiheuttaman lisätyön, kustannusten ja tuotantotappioiden vähentymisen kautta. Kun kotieläintaloudessa halutaan turvata eläinten terveys ja hyvinvointi, pyritään tyypillisesti korkeaan bioturvaan, tuotantovaiheen mukaiseen ruokintaan ja ammattitaitoiseen eläintenhoitoon sekä tarjoamaan eläimille mahdollisuus lajille tyypilliseen käyttäytymiseen. Laadunvarmistusohjelmamme (Lammasterveys 2020) tavoitteet on asetettu tukemaan näitä päämääriä.
Olemme laatineet ohjelman ammattimaista lampaankasvatusta harjoittavien suomalaisten perheviljelmien tarpeisiin. Tällaisella tilalla on tyypillisesti 80-400 tuotantouuhta. Ruokinta perustuu nurmeen ja kaikki eläimet laiduntavat kesällä. Ylivoimaisesti tavallisin rotu on suomenlammas. Lisäksi kasvatetaan muita alkuperäisrotuja, suomenlampaan risteytyksiä ja texel-rotua. Valtaosalla tiloista karitsoinnit ajoittuvat kevään lisäksi myös loppukesään ja syksyyn. Sovelsimme ohjelman laatimisessa HACCP-periaatteita. Kuvasimme aluksi lammastilan tuotantovuoden tapahtumat aikajärjestyksessä ja rakensimme niistä yhtenäisen karitsankasvatuksen prosessin. Asetimme näkökulman uuheen ja uuhiryhmään sillä oletuksella, että uuhien terveys ja hyvinvointi muodostavat karitsoiden terveyden perustan. Seuraavaksi arvioimme, mitkä lampaankasvatukseen tyypillisesti liittyvät tukitoiminnot ovat sellaisia, jotka ovat välttämättömiä tuotantoprosessin hallinnalle ja joihin on laadittavissa hyvän käytännön ohjeita (GMP). Kolmanneksi arvioimme, minkälaisia mittareita tuottaja tarvitsisi prosessin hallinnan seuraamiseen. Lisäksi päätimme, että ohjelmaan olisi integroitava aiemmin kehittämämme loistorjuntaohjelma.
Laatu paranee prosessien kautta
Olemme tunnistaneet uuhen tuotantovuodessa seitsemän toisiaan seuraavaa tuotantovaihetta, joita voi käsitellä karitsakasvatuksen osaprosesseina ja joihin on mahdollista laatia oleellisen tärkeitä prosessin hallinnan valvontapisteitä. Tuotantovaiheet nimettiin ja niiden tuotokset määriteltiin: (1) Valinta ja kunnostus (terveet uuhet); (2) Kiimojen synkronointi (lyhyt karitsointijakso); (3) Uuhineuvola (uuhien jako ruokintaryhmiin); (4) Tunnutus (karitsoiden hyvät syntymäpainot, terve uuhi); (5) Imetyskyvyn ylläpito (hyvin kasvavat karitsat); (6,7) Karitsoiden vieroitus (tasaisesti kasvavat karitsat, joilla alhainen loistautien riski, terveet uuhet). Lisäksi tunnistimme osaprosesseihin liittyviä välttämättömiä tukitoimintoja. Tällaisia ovat esimerkiksi uuhien kuntoluokituksen käyttö, tiineysultraus, ostoeläinten karanteeni, analysoituihin rehuihin perustuva ruokintasuunnitelma. Kolmanneksi valikoimme ja laadimme tuottajien käyttöön kolmentyyppisiä mittareita: Prosessin tilaa kuvaavat mittarit oleellisen tärkeisiin hallintapisteisiin (esim. astutusajan pituus); Keskeisten tukitoimien hyödyntämistä kuvaavat mittarit (esim. muunneltavien karsinarakenteiden käyttö); Tuotannon onnistumista kuvaavat mittarit (esim. karitsakuolleisuus ja karitsoiden 6 viikon paino).
Laatimamme laadunvarmistusohjelma (Lammasterveys 2020) luo hyvät edellytykset lammastilan kokonaisvaltaiseen eläintautiriskien hallintaan ja hyvien käytäntöjen noudattamiseen. Kokonaisuus voi toimia tehokkaasti vain, kun jokaisessa tuotantovaiheessa tavoitellaan vähintään keskinkertaista prosessin hallintaa. Osaoptimoinnin sijaan on kannattavampaa välttää alisuoriutumista missään yksittäisessä tuotantovaiheessa.
(Edellä oleva laadunvarmistusohjelman kuvaus on julkaistu englanninkielisenä posterina Eläinlääkäripäivillä syksyllä 2022)
Kelpo-paistoksen resepti – sopii jokaiseen lampolaan
Julkaistu maanantaina 3. tammikuuta 2022
Ainekset: Seitsemän tuotannon kriittisiin kohtiin sijoitettua osaprosessia, joihin on istutettu oleellisia mittareita. Mausteeksi välttämättömiä tukitoimintoja.
Välineet: Paistos valmistetaan arvojen mukaisessa uunivuossa, joka synnyttää tärkeimpien makujen rehellisen tasapainon. Uuni asetetaan miedolle lämmölle, joka antaa kokin rauhassa keskittyä oleellisimpiin työvaiheisiin ja varmistaa kaikkein mehukkaimman lopputuloksen.
Valmistus: Lisätään seokseen osaprosessit tarkasti oikeassa järjestyksessä mitään unohtamatta. Maun ratkaisee kokonaisuus. Lammasmaailman asiantuntija on kokin tukena.
Jokaisen osaprosessin yhteydessä joukkoon vatkataan siihen kuuluvat tukitoiminnot. Jos jotakin ei sillä hetkellä löydy, puute merkitään heti muistiin, jotta sitä löytyisi mahdollisesti jo seuraavalla valmistuskierroksella. Kokki lisää joukkoon aina myös omaa erityisosaamistaan sekä vähintään ripauksen rakkautta alaan.
Paistos käytetään uunissa. Sen kypsymistä seurataan säännöllisesti mittareiden avulla. Jos kaikki näyttää hyvältä, paistos otetaan uunista täsmälleen silloin, kun vuosikello hälyttää. Ei ennemmin eikä myöhemmin. Tämän jälkeen lisätään seuraava osaprosessi mittareineen.
Valmista paistosta maistetaan huolella ja ylpeyttä tuntien. Samalla tarkistetaan omat muistiinpanot ja korjataan ja parannetaan reseptiä tarvittavilta osin yhdessä asiantuntijan kanssa.
Lopputuloksena on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen kestävyyttä tavoitteleva lammastuotannon malli.
Hyvää Uutta Vuotta 2022!
Kestävän lammastalouden polulla
Julkaistu perjantaina 15. lokakuuta 2021
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Mikä ennen oli köyhän miehen lehmä, voi tänään olla maaseudun luotettava sekatyöläinen, kun se hoidetaan hyvin. Mille aikanaan varattiin pimein ja ahtain lato tai vaja, viettää nyt sisäruokintakauden ilmavissa, ryhmäkasvatuksen mahdollistavissa ja ihmistyötä säästävissä pihatoissa. Mille ennen riitti se, mikä lehmiltä jäi, tarvitsee nyt monipuolisia ja tiheitä, pitkäjänteisesti kasvatettuja nurmia. Yhä edelleen se kuitenkin on vertaansa vailla perinnebiotooppien, hakamaiden ja saarien maisemanhoitajana ja uudelleen arvostusta saaneen villan tuottajana. Aina on myös ymmärretty, että se, eli tämä suomalainen lammas tai paremminkin lammaskatras, on kaunis katsella.
Elinvoimainen maaseutu parantaa kaikkien suomalaisten hyvinvointia. Elinvoimaa ei synny tyhjästä vaan tekemisestä. Tänään tekemiseltä vaaditaan enemmän kuin ennen. Kyllä. Ympäristö, eläinten hyvinvointi ja hoitajan jaksaminen sekä myös vuorovaikutteinen dialogi asiakkaiden kanssa edellyttävät alkutuottajalta jatkuvaa osaamisen parantamista, faktoja ja hyvin kerrottua tarinaa. Oivallisia työkaluja ovat ainakin peili, työtä helpottava dokumentointi ja rohkeus tarvittaessa muuttaa totuttuja käytäntöjä.
Hyvä uutinen on, että tuottajien käsissä on kultakimpale. Suomalaisella lammastaloudella on loistavat lähtökohdat vastata kestävän kotieläintuotannon haasteisiin. Kestävässä tuotannossa toimitaan eläinten hyvinvoinnin ehdoilla ja pyritään joka vaiheessa minimoimaan tuotantoon sisältyvät haitalliset ympäristövaikutukset. Sivuvirrat otetaan talteen ja palautetaan kiertoon, ennemmin tai myöhemmin. Kiertotaloutta on myös se, että laiduntavat lampaat ovat hyviä hyödyntämään viljeltyjä nurmia ja osallistumaan aktiivisesti peltomaiden hiili- ja ravinnekiertoon. Ei niin hyvää, ettei jotakin vielä parempaa. Pelloilla, joutomailla ja maisemanhoitokohteissa lampaat tuottavat monimuotoisuutta niin maanpinnan ylä- kuin alapuoliseen maailmaan.
Kotimaisiin rehuihin ja eläinainekseen perustuva perheviljelmä tuottaa suomalaisille ruokaturvaa. Tämä on hyvä muistaa tilanteessa, jossa pandemia-aika on osoittanut kansainvälisten pitkien tuotantoketjujen haavoittuvuuden. Myös yksittäisellä tilalla on tunnistettava eläinten terveyden ja hyvinvoinnin riskit ja pyrittävä hallitsemaan niitä. Kokonaisvaltainen riskien hallinta edellyttää laadunvarmistusta kriittisissä tuotantovaiheissa, mikä samalla vähentää hukkaan menevää aikaa.
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen vaatii dokumentaatiota ja ansaitsee laatumerkin. Silloin asiakkaat oppivat arvostamaan laatua ja maksamaan siitä. Ja onhan suomalaisen lampaan liha pahuksen herkullista, villa hienoa ja taljat kauniita.
Lue lisää infograafista ”Hyvin hoidettu lammas on maaseudun luotettava sekatyöläinen”.
Lue lisää Kelpolammas-laatumerkistä.