Arkisto aiheelle ‘Loistorjunta ja laiduntaminen’
Nyt on juuri oikea aika varmistaa tuottoja laitumelta
Julkaistu lauantaina 21. tammikuuta 2023
Hyvää uutta loistorjunnan vuotta!
Alkuun hyvät uutiset; monivuotisen seurantamme perusteella karitsoiden ei ole välttämätöntä kärsiä laitumilla likaisista takapuolista ja huonosta olosta. Eikä lampurin harmituksesta eikä putoavista katteista, joita viikoilla pidentyvä kasvatusaika aiheuttaa. Tämän todistavat kymmenet asiakastilamme, jotka kykenevät kasvattamaan karitsoita ilman säännönmukaisia sisäloislääkityksiä, osa jopa kokonaan ilman lääkityksiä. Näille tiloille on tyypillistä hyvä tilannekuva ja oikein suunniteltu laidunnus.
Jokaisella tilalla on mahdollista tehdä sisäloistautien ehkäisemiseksi jotakin. Tärkeintä ovat päättäväisyys, pitkäjänteisyys ja oikea-aikaisuus. Se nyt vaan on tyhmää tehdä vuodesta toiseen samat virheet, jotka olisi pienellä ponnistelulla vältettävissä. Ota käteesi ”Suomalaisen lammastilan sisäloistorjunta” –oppaamme ja käännä esiin viimeisellä aukeamalla oleva kysymystaulukko. Käsi sydämellä, vastaatko yhteenkään kysymykseen ”en”?
Lampolan sisäloistorjunnassa ei kannata tyytyä vähempään kuin siihen, etteivät sisäloiset pääse täysin ”yllättämään” laidunkauden lopulla. Kun otat ohjeiden mukaiset uuhinäytteet ja 1-2 karitsanäytteet, pyrit noudattamaan tutkimusvastausten mukana saamiasi toimenpidesuosituksia ja punnitset karitsoitasi säännöllisesti, saat hyvän käsityksen siitä, mitä laitumilla on menossa. Näin ei ole esim. silloin, jos uuhi- ja karitsanäytteet lähetetään samalla kertaa – marraskuussa! Tällaistakin tapahtuu.
Luonnollisesti kannattaa pyrkiä minimitasoa parempaan ja käyttää siinä apuna Laidunnussuunnitelma-TH:ta. Sisäloistautien vastustaminen todella on järkevää ja mahdollista. Kaksi lampuria kertoo omista kokemuksistaan Lammas & Vuohi –lehden numerossa 4/2021.
Laidunnussuunnitelma-TH edustaa kokonaisvaltaista ja tavoitteellista terveydenhuoltoa ja on osa Lammasterveys 2020 -ohjelmaa. Ohjelma parantaa kaiken muun lisäksi tilan tuottavuutta ja taloudellista tulosta. Tutustu Lammasterveys-2020 ohjelman taloudellisiin laskelmiin.
Nyt on juuri oikea aika alkaa laatia suunnitelmia tulevan laidunkauden loistorjunnasta. Tehdään Suomesta loistorjunnan mallimaa ja jatketaan eteenpäin kestävän lammastalouden polulla!
Lue lisää Laidunnussuunnitelma-TH:sta.
Eläinten terveyden parantaminen lisää kannattavuutta
Julkaistu keskiviikkona 20. tammikuuta 2021
Arvioimme Lammasterveys 2020 -ohjelman nettotuotoksi 100 uuhen tilalla ensimmäisenä vuonna 1300 euroa ja seuraavina vuosina 2400 euroa vuodessa. Toisin sanoen terveydenhuoltoon sijoitettu euro tulee investointien jälkeen takaisin 3,4 kertaisena. Tosiasiassa nettotuotto on selvästi tätäkin suurempi, koska hyödyt on arvioitu varovaisesti eikä laskelmissa ole otettu huomioon mahdollista NEUVO-tukea eikä yli 18 kiloisten karitsoiden laatupalkkiota. Seuraavassa laskelmien perusteet:
Terveydenhuolto on katraan terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä tilan taloudellisen tuloksen parantamiseksi. On tärkeää ymmärtää, että näkyvimmät eläintaudit eivät yleensä ole niitä ongelmia, jotka aiheuttavat suurimpia menetyksiä – lisäkustannuksia tai saamatta jääneitä tuloja. Näkökulma kannattaa asettaa kokonaisuuden hallintaan. Se luo tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiselle kaikkein parhaimmat edellytykset.
Lammasterves 2020 –ohjelman toimenpiteet tähtäävät uuhenvuoden kokonaisuuden hallintaan. Toiminnan laatua varmistetaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta kriittisissä pisteissä. Määriteltyihin tuotantovaiheisiin (osaprosesseihin) kohdistetaan parhaita käytäntöjä ja tarpeellisia tukitoimintoja. Jokaisessa vaiheessa pyritään mahdollisimman hyvään tuotokseen, joka sitten siirtyy seuraavaan vaiheeseen. Kun toimitaan tällä tavalla, päästään tauteja ja huonoa kasvua ehkäisemään ennalta jo siinä vaiheessa, kun toimenpiteillä on paras vaikuttavuus. Myös tuottavuus paranee, kun lampolassa tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan.
Osittaisbudjetointi on nopea ja usein riittävän tarkka menetelmä terveydenhuollon toimenpiteiden hyödyn arviointiin. Laskelmiin otetaan tuloina mukaan toimenpiteiden aiheuttama lisätuotos tai vähentyneet kustannukset. Menoina vähennetään lisäkustannukset ja vähentyneet tuotot. Näin saadaan toimenpiteiden aiheuttama nettotulos – tuotto tai tappio. Katso tarkemmat laskelmat seuraavasta:
Lammasterveys 2020 -ohjelman ekonomiaa_210118
- Lisätuottoa tuovat alentunut karitsakuolleisuus, parantunut kasvu ja paremmat teurasluokitukset.
- Kustannussäästöä tulee kasvatusajan lyhenemisen aiheuttamasta työ- ja rehukustannusten pienenemisestä.
- Kustannuksia syntyy ohjelman mukaisesta valmennuksesta ja työpajoista, Uuhineuvola™ -käynnistä, laidunnussuunnitelmasta ja papananäytteistä sekä Lammasmaailman tarjoamien sähköisten työkalujen ylläpidosta.
- Kustannuksiksi on laskettu myös kuntoluokitusten, punnistusten ja uuhineuvolakäynnin lisätyö lampurille.
Taloudellisten kannusteiden lisäksi tavoitteellinen terveydenhuolto kannattaa siksi, että se vähentää lampurin stressiä ja huolta eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. Se myös tuottaa dokumentoitua tietoa siitä, missä asioissa toimintaa voi edelleen parantaa.
Lue lisää laadunvarmennuksen tunnusluvuista Lammas & Vuohi –lehden numerosta 5/2020 (Terve uuhi, terveet karitsat).
Olipa kerran karitsa, joka ei koskaan kasvanut isoksi
Julkaistu keskiviikkona 3. heinäkuuta 2019
Onko kyseessä ainoastaan sukuvika, kun suksi ei luista tai karitsat kasva? Entäpä jos karitsoiden osalta onkin kyseessä, etteivät olosuhteet ja ravinnon määrä ja laatu mahdollista perinnöllisen potentiaalin hyödyntämistä täysimääräisesti. Ja onko ”jatkuvan kasvun ideologia” laidunruokinnassa edes mahdollinen? Karitsoiden kasvun pysähtyminen kuitenkin on poikkeama, johon ei pitäisi joutua koskaan. Peli saattaa olla siinä vaiheessa jo kokonaan menetetty.
Karitsoiden heikkoon kasvuun voi löytää monta syytä: liian kuiva ja kuuma kesä, liian märkä kesä, liian vähän puhtaita laitumia ja liikaa likaisia takapuolia, liian voimakas rehu, liian pitkäksi kasvanut rehu, liian vähän juomavettä ja suojaa, liian vähän välttämättömiä hivenaineita, liikaa sisaruksia, liikaa eri-ikäisiä karitsoita samalla laitumella, liian ahne emä, liian vähän aikuisia pässikaritsoiden joukossa, liian vähän aikaa ja käsipareja…
Asioita tuppaa siis olemaan joko liikaa tai liian vähän. Eli niin kuin sanotaan, onni on ohikiitävä hetki kahden onnettomuuden välissä (heh). Kirjoituksen pääviesti on kuitenkin, että karitsoiden hyvän kasvun turvaamiseksi on tehtävissä monia asioita etukäteen. Ongelmien syiden selvittely on toki välttämätöntä ja siinä kannattaa hyödyntää asiantuntija-apua. Aika ja vaiva kannattaa kuitenkin keskittää ongelmien ehkäisemiseen. Ja työkaluja on. Toinen pääviesti on, että karitsoiden säännöllinen punnitseminen on paras tapa havaita piilevät ongelmat ajoissa.
Työkaluja karitsoiden kasvun turvaamiseen laitumella ovat terveydenhuolto ja laidunnussuunnitelma. Terveydenhuolto-ohjelman tavoitteena on tarjota karitsoille parhaat mahdolliset lähtötelineet laitumelle. Ohjelmassa paneudutaan uuhen tuotantovuoden kriittisiin vaiheisiin, joita hallitaan hyvillä käytännöillä. Tavoitteissa pysymistä ja tuotantotuloksia mitataan käytännöllisillä, päätöksentekoa tukevilla mittareilla. Kun halutaan varmistaa karitsoiden hyvää kasvua laitumella, ei oikeastaan ole mielekästä korostaa mitään yksittäistä tuotantovaihetta muiden kustannuksella, sillä ”kokonaisuus ratkaisee”. Missään keskeisessä vaiheessa ei kannata olla alisuoriutuja.
Pitkäjänteinen sisäloistorjunta täydentää sitä työtä, jolla karitsoille luodaan mahdollisimman hyvät kasvun edellytykset. Loisten ei kannata antaa syödä katteita. Laidunhygienian turvaaminen edellyttää monilla tiloilla yksityiskohtaista ”lukujärjestystä”, laidunnussuunnitelmaa. Sellaisessa otetaan huomioon oikeat ajankohdat laidunten vaihdolle ja puhtaiden laidunten oikea käyttöjärjestys. Suunnitelmalla tavoitellaan myös sitä, että syötävää on koko ajan riittävästi, vaikka säiden vaihtelut aiheuttaisivat häiriöitä laidunten kasvulle.
Lue lisää terveydenhuolto-ohjelmasta.
Lue lisää laidunnussuunnitelmasta.
Kohti pitkäjänteistä sisäloistorjuntaa
Julkaistu tiistaina 2. huhtikuuta 2019
Pitkäjänteinen sisäloistorjunta toisi suomalaisille lampureille ja koko lammasketjulle pysyvää kilpailuetua eläinten parantuneena kasvuna ja lisääntyneenä hyvinvointina. Sisäloistautien riskit ovat tiedossa ja työkalut tartuntojen hallitsemiseksi olemassa. Tietoa pitäisi hyödyntää nykyistä laajemmin.
Monivuotisen aineistomme perusteella uuhien lääkityksiä tarvitsee keväisin edelleen lähes viidennes lammastiloista. Tällä tavoitellaan laidunten loiskuormituksen hillitsemistä. Kun huomioon otetaan karitsoiden laidunkauden aikaiset sisäloistaudit, joutuu kaikkiaan jo yli kolmannes lammastiloista lääkitsemään eläimiään vuosittain, osa jopa toistuvasti. Vaikka jo tämä on iso luku, olisi vielä huomattavasti suuremmalla osalla tiloista potentiaalia parantaa karitsoidensa hyvinvointia ja kasvua, jos loistorjuntaa tehtäisiin pitkäjänteisesti.
Suomessa suurin merkitys on sukkulamadoilla, joista ylivoimaisesti tärkeimpiä ovat Trichostrongylidit ja Teladorsagia (Ostertagia). Muita merkittäviä taudinaiheuttajia ovat Nematodirus ja Haemonchus. Eläimet sairastuvat, kun tartunnan voimakkuus ylittää niiden vastustuskyvyn. Kyseessä on lähes poikkeuksetta sekainfektio. Haemonchus-loinen voi sairastuttaa yksinäänkin heikkokuntoisia uuhia sisäruokintakaudella.
Sisäloistautien riskit näyttävät kasvavan, kun eläinmäärä kasvaa, vaikka näin ei tarvitsisi olla. Jos laidunhygienian ylläpidossa kuitenkin epäonnistutaan, johtaa se ensin karitsoiden kasvun huononemiseen ja sen jälkeen ripuleihin, lääkityksiin ja viikkoja myöhästyneeseen teuraskypsyyteen. Tilanne jatkuu samanlaisena tai huononee, kunnes loistorjuntaa aletaan tehdä pitkäjänteisesti.
Itse lääkityskään ei ole ongelmatonta. On nähtävissä, että osa tiloista käyttää loislääkityksiä väärin. Saatetaan esim. käyttää vääriä valmisteita tai riittämätöntä annostelua. Tai päätyä tilanteisiin, joissa samoja eläimiä joudutaan lääkitsemään toistuvasti. Toisaalta saatetaan tehdä lääkityksiä, joiden tarvetta ei ole osoitettu näytteenotoin. Jokainen näistä käytännöistä lisää loislääkeresistenssin riskiä eli sitä, että lääkkeet menettävät tehoaan.
Jokaisen lammastilan kannattaisi tunnistaa sisäloistautien riskit omalla tilallaan ja pyrkiä säilyttämään hyvä laidunhygienia loistorjuntasuunnitelman tai yksityiskohtaisemman laidunnussuunnitelman avulla. Onnistunut loistorjunta edellyttää näiden lisäksi myös eläinten tuotantovaiheen mukaista ruokintaa, ostoeläinten oikeaoppisia karanteenikäytäntöjä ja tarvittaessa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla annettuja strategisia loislääkityksiä. Loistorjunta kannattaa aloittaa ja sen onnistumista seurata säännöllisesti otettavilla papananäytteillä ja punnitsemalla karitsoita.