Joko valmistaudut kevään karitsointeihin ? Ehkä pitäisi.
Julkaistu maanantaina 21. syyskuuta 2015
Karitsointiaika on lampurin tuloksentekoaikaa. Paitsi että se voi onnistua vain, jos moni yksityiskohta on varmistettu jo viikkoja etukäteen. Se, onko eläviä ja elinvoimaisia karitsoita neljän päivän iässä niin paljon kuin voisi kohtuudella olettaa, ei riipu pelkästään siitä, onko karitsointiaikana tehty asioita oikein. Kevään karitsointien laadunvarmistus alkaa jo syksyllä. Juuri nyt!
Paljonko karitsoita kuolee lopputiineyden, paljonko karitsoinnin aikana? Paljonko kuolee ensimmäisinä elinpäivinä? Ei ole poikkeuksellista, että todelliset prosentit ovat kaksinumeroisia. Hyvillä käytännöillä kokonaiskuolleisuus on painettavissa alle 10 prosentin. Tavoite on asetettava itse.
Mikäli kuolleisuutta halutaan alentaa, pitäisi kuolleet karitsat yrittää kirjata seuraavasti: kuollut lopputiineyden aikana, karitsoinnin aikana tai elinpäivinä 1, 2, 3 tai 4. Jos karitsointien valvojalla riittää jaksamista, kannattaisi jokainen kuollut karitsa vielä punnita. Jo näillä keinoin on mahdollista päästä kiinni ennaltaehkäisyyn. Yleensä tärkein yksittäinen kuolleisuutta selittävä tekijä löytyy uuhen ruokinnasta.
Alhaiset syntymäpainot altistavat karitsat hypotermialle. Ruokinnallisesti on voitu tehdä virheitä alkutiineydessä (istukoiden kehitysvaiheessa) tai lopputiineydessä (sikiöiden voimakkaimman kasvun vaiheessa). Emän imetyskykyä ja ternimaidon laatua taas varmistetaan lopputiineyden oikein toteutetulla ruokinnalla. Keskeisiä ruokinnan tarkkuuden apuvälineitä ovat uuhien kuntoluokitus, karkearehun analyysi, tiineysultraus ja uuhien jakaminen ruokintaryhmiin. Uuhien tuotantovaiheen mukaisen ruokinnan kunnianhimoisena tavoitteena on pitää uuhien kuntoluokka välillä 3-3,5 läpi tuotantokierron.