Loistavaa laidunkautta !
Julkaistu lauantaina 16. toukokuuta 2015
Sisäloisten torjuntasuunnitelma
Pitkäjänteinen lammastilan sisäloistorjunta koostuu loisanalytiikasta ja loistorjuntaohjelmasta. Ohjelmassa kartoitetaan mahdollisuudet ennaltaehkäisyyn, analytiikalla seurataan tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta. Loistorjuntasuunnitelmassa ohjelma ja analytiikka kootaan yhteen.
Tähän aikaan keväästä uuhien loisnäytteet kuvaavat todella hyvin tartunnan tasoa lampolassa; valon lisääntyminen ja karitsointeihin liittyvä tilapäinen vastustuskyvyn lasku lisäävät munien erittymistä ulosteeseen. Kun tutkitutat näytteet, on löydösten ja esitietojen perusteella mahdollista saada alustava käsitys lampolan loistilanteesta. Myös uuhien lääkitystarve voidaan arvioida; useimmiten lääkityksistä ei ole tässä vaiheessa hyötyä.
Karitsoiden seurantanäytteet kuvaavat laidunten tilaa ja antavat mahdollisuuden reagoida ongelmiin ennalta. Ota näytteet niissä tilanteissa, joissa loistautien riski kasvaa. Tällaisia ovat mm. puhtaan laitumen puuttuminen karitsoilta, vieroitus, laidunalan supistuminen ja epäsuotuisat sääolosuhteet. Papananäytteissä todettu eläinten tartuntatason voimakas kasvu on peruste laidunkauden aikaiselle lääkitykselle – ripulioireita ei tarvitse odottaa.
Sisäloisten torjuntasuunnitelmassa esitetään niitä mahdollisuuksia, joita tilalla on loistartuntojen hillitsemiseen, tilan ulkopuolelta tulevien uusien tartuntojen ehkäisemiseen ja loistilanteen seuraamiseen. Ennaltaehkäisy, eläinten vastustuskyvyn tukeminen ja kasvun seuraaminen takaavat varmimmin loistavan laidunkauden ilman ripulia ja kasvutappioita.
Lue lisää: ”Suomalaisen lammastilan sisäloistorjunta” (tilaa ilmaiseksi kohdasta ”Haluan tietää…).
Kannattaa vastustaa
Julkaistu tiistaina 5. toukokuuta 2015
Lammaslääkäri kävi Ruotsissa seminaarissa. Lääkkeille vastustuskykyiset (resistentit) lampaiden sisäloiset ovat maailmalla yleisiä. Eteläisellä pallonpuoliskolla on alueita, joissa ongelma on niin suuri, että lampaiden kasvatus ei onnistu. Pohjoismaissa resistenssin esiintyminen vaihtelee alueittain, mutta on pahimmillaan kymmeniä prosentteja. Tilanne on pakottanut tutkijat miettimään loistautien ehkäisyyn uudenlaisia keinoja, joilla vaarallisten loiskantojen valikoitumista ja yleistymistä voitaisiin hillitä.
Suomessa ei asiaa ole järjestelmällisesti tutkittu. Ehkä pitäisi, sillä Suomeenkin on kehittymässä intensiivistä lampaankasvatusta, jossa riskitekijöiden määrä ja seurausten vakavuus lisääntyvät. Kaikkein viisainta olisi kuitenkin keskittyä hyvissä ajoin ennaltaehkäisyyn.
Toistuvilla lääkityksillä ei saa korvata puutteita olosuhteissa, kuten laidunjärjestelyissä. Ilo jää aina lyhyeksi. Jos samaa eläinryhmää, uuhia tai karitsoita, lääkitään useammin kuin kahdesti, alkaa resistenttien loisten valintapaine lisääntyä huolestuttavasti. Tämä on biologinen fakta, josta ei ole poikkeuksia. Siinä vaiheessa kun lääkkeen tehon heikkeneminen on jollakin tilalla täysin ilmeistä, ovat loiset jo ehtineet heikentää kasvua ja kannattavuutta merkittävästi.
Loistorjunnan pääpainon pitää olla ennaltaehkäisyssä. Loistorjunnalla ei pyritä täydelliseen vapauteen loisista. Tavoitteena se olisi sekä epärealistinen että tarpeeton. Riittävä tavoite on pitää karitsoiden saama tartunta koko kasvatusajan niin alhaisena, että eläimet eivät sairastu loistauteihin eikä niiden hyvinvointi heikkene. Ei tänä vuonna, eikä tulevina. Jos laidunjärjestelyistä ei huolehdita, alkaa ongelma muhia laitumella.
Valintapainetta voi tahtomattaan myös kiihdyttää. Se tapahtuu niin, että käytetään lääkitystilanteessa laskettua pienempiä annoksia esim. annostelemalla huolimattomasti, arvioimalla eläinten paino väärin tai käyttämällä vanhentuneita lääkkeitä.
Lääkitys ohjaa aina valintapainetta resistenttien suolistoloiskantojen suuntaan. Tällaisten kantojen yleistymistä voi kuitenkin hillitä – myös lääkitystilanteessa. Eri loiset ja niiden eri kannat nimittäin kilpailevat elintilasta jatkuvasti myös keskenään. Vuodenaika, laiduntyyppi ja sääolosuhteet antavat kilpailuun oman mausteensa. Laidunjärjestelyin lampurin on mahdollista edesauttaa lääkkeille herkkien loiskantojen säilymistä lampolassaan silloinkin, kun jotakin eläinryhmää joudutaan lääkitsemään.
Koska resistenssiä voi myös tuoda lampolaan, muodostavat ulkomaiset ostoeläimet erityishaasteen! Resistenssi on huomattavan yleistä Pohjoismaiden ulkopuolella. Huomaa, että ostajan on mahdollista pyytää myyjältä kaikkea haluamaansa tietoa eläinten terveydestä, myös tietoa loislääkkeiden tehosta. Ostoeläinten karanteeniaikaiseen käsittelyyn tulisi joka tapauksessa varautua jotenkin. Se voi käsittää niin loislääkityksen kuin eläinten sopeuttamisen lampolassa jo oleviin loiskantoihin. Tällainen vaatii tilakohtaista suunnittelua.
Onko kaikki suhteellista
Julkaistu perjantaina 17. huhtikuuta 2015
Eduskuntavaalit lähestyvät. Internetin vaalikoneet syytävät ehdokkaista mitä erilaisimpia tietoja kansalaisten päätöksenteon avuksi. Kysymys ei ole vähemmästä kuin uusien päätöksentekijöiden valitsemisesta historiallisen vaikeaan rakennemuutokseen.
Netti on tuonut myös lukemattomille muille elämänalueille ehtymättömän mahdollisuuden vertailla tuotteiden ja palveluiden ominaisuuksia. Kolikon toinen puoli on, että tiedon valtavirta ei vapauta meitä kaikkein tärkeimmästä; oman pään käyttämisestä tiedon merkityksen arvioinnissa. Liian valmiit ratkaisut voivat erehdyttää luulemaan, että monimutkaisiin kysymyksiin olisi yksinkertaisia ratkaisuja.
Lampolassakin on hyvä suhteuttaa asioita ja pysähtyä miettimään, mitä asioita kannattaa mitata ja miten asiat riippuvat toisistaan. Onko tuotannolle asetettuja tavoitteita seurattu? Ja mitä muuta ehkä haluaisi ehtiä miettiä kuin lampaita? Töiden hallintaa auttaa, kun tehtävät on jollakin lailla aikataulutettu ja laitettu tärkeysjärjestykseen. Monet tuotantovaiheiden mukaiset työt myös toistuvat säännöllisesti. Niiden kohdalla on hyvä kysyä itseltään, tunnenko tilani. Jos esim. tiineyttämisessä, uuhien kuntoluokissa, karitsoiden elinvoimaisuudessa tai eläinten terveydessä tulee ongelmia, olisiko ne voitu ehkäistä ennalta.
Eläinten terveys ja hyvinvointi riippuvat lopulta kokonaisuudesta – myös eläinten hoitajan hyvinvoinnista.
Valoa näkyvissä
Julkaistu maanantaina 6. huhtikuuta 2015
Meitä on monta ja alkaa olla ahdasta. Jaamme tilan kuitenkin sopuisasti, koska olemme aika tasavahvoja. Olemme kuunnelleet ympäröivän maailman ääniä ihmeissämme, kiinnostuneina, emme peloissamme. Pelkoon ei ole tuntunut olleen syytä, koska äänet ovat olleet rauhallisia ja ympäristö on pysynyt vakaa. Tutuin ja turvallisin ääni on kuitenkin tullut aivan korvan juuresta; toistuva kurina ja lirinä sekä lyhyet, tyytyväiset röyhtäisyt.
Nyt alkaa kuitenkin tuntua, että jokin on muuttumassa. Tila alkaa olla kortilla ja seinämät tuntuvat rytmikkäästi tunkevan meitä kohti tunnelia ja tunnelin päässä pilkottavaa valoa. Oli ehkä aikakin. Minä ja sisarukseni olemme saaneet valmistautua muutokseen rauhassa ja alusta asti riittävillä eväillä. Olo on luottavainen. Aavistan kuitenkin, että ero nykyiseen tulee olemaan suuri. Siksi toivon, että tuolla ulkona odottaisi kuiva, lämmin ja puhdas ympäristö. Sekä useampi kunnon ateria heti kättelyssä – meille kaikille. Onkohan tämä kaikki varmistettu jo hyvissä ajoin etukäteen ?